Miten psykoedukaatiolla voidaan tukea pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveyttä?

Lokakuun 10. päivä vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Maailmalla mielenterveyspäivän kampanjaa on värittänyt COVID-19-pandemia, jolla on ollut haitallisia vaikutuksia globaalisti jo ennestäänkin laiminlyötyyn mielenterveyden edistämistyöhön. Tässä blogissa esittelemme psykoedukaation konseptia ja tuomme esiin näkökulmia siitä, millainen rooli psykoedukaatiolla on pakolaistaustaisten henkilöiden mielenterveyden tukemisessa.

Psykoedukaatio: mielenterveyden tukemista tietoa lisäämällä

Psykoedukaatio on keino tukea mielen hyvinvointia. Psykoedukaatiolla tarkoitetaan työskentelytapaa, jossa tavoitteena on tiedon lisääminen mielenterveyteen liittyvästä aiheesta. Tätä voi olla esimerkiksi asiakkaan ja hänen perheensä tai muun lähiyhteisön ymmärryksen kasvaminen psyykkisestä ongelmasta, sen oireista, hoidosta tai riskitekijöistä.

Psykoedukaation toteuttamisessa voidaan hyödyntää eri keinoja. Tietoa mielenterveyteen liittyvistä tekijöistä voidaan esimerkiksi jakaa terveydenhoidossa, mediaviestinnässä ja koulutuksen yhteydessä tai jopa musiikin, teatterin tai elokuvan keinoilla.

Psykoedukaatio tähtää oireiden lievenemiseen tai käyttäytymisen muutokseen. Tutkimusnäyttö osoittaa psykoedukaation edistävän mielenterveyshäiriöiden hoidon tuloksia. Se on lisäksi kustannustehokasta.

Psykoedukaation kehittämisessä keskeistä on asiakkaan osallistaminen ja kuuleminen prosessin aikana. Osallistamiseen käsitteenä liitetään demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja elämän edistämisen tukemisen periaatteita. Osallisuus nähdään vaikuttamisena oman elämän kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin ja sillä mahdollistetaan se, että ihminen on mukana tutkimassa ja kehittämässä itseään koskevia asioita.

Psykoedukaatiota voidaan tuottaa hyvinkin moninaisista teemoista ja eri kohderyhmille. Tämä on oleellista huomioida, koska tarpeet vaihtelevat suuresti eri ryhmien ja yksilöiden välillä. Esimerkiksi Suomeen hiljattain saapuneelle pakolaiselle tietoa mielenterveydestä ei välttämättä ole käytännöllistä tarjota täysin samalla tavalla kuin koko ikänsä Suomessa asuneelle henkilölle. Tämä voi johtua esimerkiksi kulttuurillisesti erilaisista tavoista ilmaista ja kokea mielenterveyteen liittyviä asioita sekä kielellisistä ja koulutustaustaan liittyvistä tekijöistä.

Psykoedukaation tuottamisessa huomionarvoista onkin se, että psykoedukaation kehittämiseen osallistuvat ne ihmiset, joille materiaali on loppupeleissä tarkoitettu. Hyvinä esimerkkeinä toimivat koronavirusepidemian aikana lapsille laaditut My Hero is You -animaatio ja -kuvakirja, jotka on tuotettu lapsia ja heidän huoltajiaan osallistaen. Olennaista on, että tieto koronaviruksesta on koostettu lapsille ymmärrettävällä tavalla. Materiaalit tarjoavat lapsille ja vanhemmille mahdollisuuden yhdessä pohtia ikätasoisesti pandemia nostattamia kysymyksiä ja omia selviämiskeinoja.

Psykoedukaatiomateriaalin kehittämisessä keskeistä on yhteistyö eri osapuolten kanssa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) edistetään koko Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tähän lukeutuu myös Suomen kulttuurillisesti moninaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tutkimus-, kehittämis- ja viranomaistyönä.

THL:ssä toteutetussa Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (PALOMA, 2016–2018) tunnistettiin moniammatillisessa asiantuntijajoukossa useita Suomessa yleisiä pakolaisten mielenterveyden edistämiseen liittyviä ongelmakohtia, kuten se että mielenterveysongelmiin ja palveluihin voi liittyvä voimakasta stigmaa, joka pahimmillaan estää aiheen puheeksiottoa ja tarvittaviin palveluihin hakeutumista. Lisäksi haasteina tunnistettiin puutteet tiedoissa mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Pakolaisten ja siihen rinnasteisessa asemassa olevien henkilöiden mielenterveyden tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat lähtömaan mahdolliset traumakokemukset, matkalla tapahtuneet vastoinkäymiset ja maahantulon jälkeiset (post-migraatio) kokemukset. Tämän vuoksi tarve laadukkaalle, käyttäjälle ymmärrettävälle ja kulttuurisensitiiviselle psykoedukaatiolle kyseisessä väestön osassa korostuu.

THL:n TUULI-hankkeessa kehitetään monikielistä psykoedukatiivista materiaalia Suomeen saapuville pakolaistaustaisille henkilöille. Hankkeessa hyödynnetään palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä uskottavan ja toimivan materiaalin kehittämiseksi. Palvelumuotoilun tuloksena tullaan muun muassa päättämään ne mielenterveyteen liittyvät teemat, joista materiaalit tullaan tekemään sekä se, minkä muotoista materiaalia tullaan tuottamaan.

Kehitystyöhön kutsutaan mukaan kentällä työskentelevien mielenterveysammattilaisten lisäksi myös kohderyhmää eli heitä pakolaistaustaisia henkilöitä, joille psykoedukaatio on suunnattu.

Kuule ja kuuntele

Palataanpa vielä lopuksi maailman mielenterveyspäivän tunnelmiin. Kuinka voisimme edistää mielen hyvinvointia arkielämässämme myös yksilötasolla? Eräs vastaus tähän kysymykseen löytyy Suomen Mielenterveys ry:n mielenterveyspäivän kampanjassa, jossa kannustetaan kaikkia läsnä olevaan kuuntelemiseen ja aitoihin kohtaamisiin.

Kuunteleminen on myös tärkeä osa psykoedukaatiota – kuuntelemalla voidaan keskittyä ihmisille olennaisiin huoliin ja haasteisiin, ja nostaa ne esiin viestinnässä. Tällä tavoin voidaan viestiä ihmisille heille tärkeistä asioista ja kysymyksistä.

Kuuntelemalla tarkkaan lisätään myös tiedon uskottavuutta ja ymmärrettävyyttä. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun halutaan että ihmiset muuttaisivat käyttäytymistään tai kun päätetään asioita ihmisten puolesta.