Ihminen vastaa puhelimeensa, josta kuuluu ensin suomeksi ”Hei, nimeni on Anna, soitan THL:stä.” Ja sitten sama puolaksi ”Cześć, mam na imię Anna, dzwonię z THL”.
Näin puolankielinen tutkimusassistenttimme Anna saattoi aloittaa puhelun, kun hän tavoitteli vastaajia ulkomailla syntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja palveluiden käyttöä selvittävään MoniSuomi-tutkimukseen.
Vastaajien tavoittamiseksi ja vastaajamäärän kasvattamiseksi tutkimuksen aineistonkeruuvaiheeseen palkattiin monikielisiä tutkimusassistentteja. Heidän kielitaitonsa ansiosta myös ne vastaajat, jotka eivät puhu suomea tai joille väestötiedonkeruiden perinne ei ole tuttu, pystyivät saamaan lisätietoa tutkimuksesta ja vastaamaan kyselyyn.
Mieti, miltä sinusta tuntuisi, jos saisit kirjeitä ja puhelun viranomaiselta, joka pyytää sinua vastaamaan itseäsi koskeviin kysymyksiin, etkä oikein ymmärrä miksi? Voisi hätkähdyttää.
Tutkittavan käsitys tutkimuslaitoksesta heijastuu vastaushalukkuuteen
THL:n tehtävänä on tuottaa luotettavaa tietoa koko väestöstäpäätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Tämä edellyttää riittävän korkeaa vastausprosenttia yksittäisissä tutkimuksissa. Kuitenkin viime aikoina väestötutkimuksiin on vastattu entistä harvemmin, mikä on huolestuttavaa. Esimerkiksi MoniSuomi-tutkimuksen vastausprosentti painui 44:ään, kun neljä vuotta aiemmin vastaavassa tutkimuksessa se oli 53.
Maahanmuuttaneesta väestöstä kerätty tieto antaa avaimia yhdenvertaisuutta edistävään työhön. Siksi on syytä kuunnella, mitkä ovat keskeisiä osallistumista edistäviä tekijöitä. Tunnistimme seuraavat tekijät tutkittavien kannalta merkityksellisiksi:
- Näkemys siitä, että vastaaminen koetaan mahdollisuutena jakaa kokemuksia.
- Kokemus ja ymmärrys siitä, että kerätty tieto hyödyttää laajasti yhteiskuntaa.
- Mielikuvat, jotka liitettiin tutkimusta toteuttavaan laitokseen, vaikuttivat halukkuuteen vastata.
Tutkimusassistentit rakentavat luottamusta vastaajien ja tutkimuslaitoksen välille
Tutkimuksen tekijät voivat vaikuttaa siihen, että tutkimukseen saadaan riittävästi vastauksia.Viranomaisten tehtävänä on kasvattaa ja säilyttää luottamusta koko väestössä, niin myös maahanmuuttaneiden kohdalla. Suomeen muuttaneet eivät välttämättä tunne kaikkia viranomaistoimijoita, joten kyselyihin vastaaminen voi epäilyttää.
MoniSuomi-tutkimuksen aineistoa kerätessämme huomasimme, kuinka tärkeää vastaajille oli se, että he saivat tietoa tarvitsemallaan kielellä tai omalla äidinkielellään.
Erilaisten monikielisten materiaalien lisäksi yhdellätoista eri kieliä puhuvalla tutkimusassistentillamme oli merkittävä rooli innostaa ihmisiä vastaamaan tutkimukseen ja haastatella heitä, jotta arvokas ja laadukas aineisto saataisiin kasaan.
Tekstin alussa esitelty tutkimusassistenttimme Anna on korkeasti koulutettu ja hänellä on vankka kokemus maahanmuuttaneiden osallisuuden edistämisestä. Laaja osaaminen ja syvempi ymmärrys tutkimuksen tematiikasta auttoivat häntä ymmärtämään haastateltavien kertomuksia ja käyttäytymistä.
Vaikka Anna ei edustanut koko puolankielisten kieliryhmää Suomessa, hänellä oli mahdollisuus hyödyntää kielen ja kulttuurin tuntemusta kohtaamisissa. Yhteinen kieli synnytti yhteyden tutkittavaan ja vahvisti luottamusta viranomaiseen.
Tutkimusassistenttien osaaminen hyödyksi aina suunnittelusta jalkauttamiseen asti
Tiedonkeruiden välissä kannattaa panostaa viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Tähän tarvitaan ajan lisäksi monikielisiä tutkimusassistentteja.
Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa assistentit voivat kertoa tehokkaista lähestymistavoista ja viedä ennakkotietoa tutkimuksesta erikielisiin yhteisöihin. Tiedonkeruun päätyttyä he tuovat arvokkaan lisän raportointiin sekä kieli- ja kulttuurinäkökulmasta että tiedonkerääjinä ja heillä on olemassa olevia väyliä tulosten palauttamiseen osallistujille.
Tulevaisuudessa tehtävään koulutettujen, osaavien ja kielitaitoisten assistenttien poolia voisi hyödyntää laajemminkin.
Tutkimuksen rahoittajana toimivat Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskus sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit.
Tässä blogissa viitataan tuoreeseen tutkimukseemme, jossa olemme tarkastelleet monikielisten tutkimusassistenttien kokemuksia tekijöistä, jotka vaikuttavat vastaajien osallistumisaktiivisuuteen väestötutkimuksissa.
Kiitos kun jaatte näitä arvokkaita kokemuksia. Näistä on muillekin tutkijoille hyötyä. Sellainen tuli vielä mieleen, että kysyttiinkö puhelimitse tavoitetuilta, osallistumisesta kieltäytyneiltä syytä kieltäytymiseen?
Heitä ei tainnut olla paljoa, mutta tämäkin tieto voisi olla seuraavien tutkimusten toteuttamisen kannalta arvokasta.
Kiitos kommentista! Kieltäytymissyytä kysyttiin kaikilta ilmoittaneilta mutta vastauksia ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa.