Suomalaisia kehotettiin säästämään energiaa jo 1970-luvulla energiakriisin aikaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön kampanjassa kysyttiin silloin, osaako suomalainen perheenemäntä säästää energiaa?
Myös viime aikoina meitä on kannustettu säästämään energiaa sähkön riittävyyden ja sen hinnannousun takia. Vaikka kevättalvea kohti mentäessä sähkön hinta on laskenut ja sitä on toistaiseksi riittänyt, tulisi kotitalouksien edelleen tinkiä tarpeettomasta sähkön kulutuksesta ja vaikuttaa asumisesta syntyvään hiilijalanjälkeen. Energiansäästö on yksittäisten kotitalouksien merkittävin keino asumisen ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Lokakuussa 2022 käynnistynyt Motivan Astetta alemmaksi -energiansäästökampanja on suunnattu meille kaikille, ei pelkästään perheenemännille. Tänä päivänä energiansäästö on jokaisen Suomessa asuvan asia.
Fingridin alustavan laskelman mukaan Suomessa onnistuttiinkin tiputtamaan sähkönkulutusta joulukuussa 2022 kymmenen prosenttia verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajankohtaan.
Energiansäästötoimet eivät kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa sisäympäristölle ja asumisterveydelle. Sähköä sekä muuta energiaa tarvitaan, jotta koti on terveellinen, toimiva ja viihtyisä. Miten voin siis nipistää sähkönkulutuksesta omassa kodissani ja vaikuttaa asumisen hiilijalanjälkeeni ilman, että terveydelleni tai kodilleni aiheudu haittaa?
Alenna huonelämpötilaa maltilla ja huolehdi ilmanvaihdosta
Huonelämpötilaa alentamalla voi saavuttaa merkittävää säästöä. Motiva on laskenut, että jo sähkölämmitysjärjestelmää ja huonelämpötiloja säätämällä lämmityskustannukset voivat pienentyä huomattavasti – jopa 30–40 prosenttia – ilman suuria remontteja.
Lämpötila vaikuttaa suoraan asuinviihtyvyyteen, ja sen kokemisessa on yksilöllisiä eroja. Huonelämpötilan voi laskea alle 21 asteeseen, mutta se on suositeltavaa pitää vähintään 18 asteessa. Etenkin, jos tiloissa on vanhuksia tai lapsia, tulee huonelämpötilan olla vähintään 20 astetta.
Lämpötilan ohella huomiota tulee kiinnittää ilmanvaihtoon. Sen tehtävänä on poistaa epäpuhtauksia sisäilmasta ja tuoda riittävästi puhdasta ilmaa tilalle. Koneellinen ilmanvaihto tulee olla huollettu ajallaan, suodattimet vaihdettu, tuloilman lämpötila säädetty ja ilmamäärät tarkastettu.
Ilmanvaihdon tarve on suurempi tiloissa, joihin kohdistuu kosteuskuormaa. Pidä lämmitys ja ilmanvaihto aina päällä märkätiloissa ja tehosta ilmanvaihtoa kosteuskuorman kasvaessa, kuten suihkussa käydessäsi.
Älä myöskään sulje tai tuki ilmanvaihtoventtiilejä säästösyistä. Jos rakennuksessa on koneellinen radonpoisto, ei myöskään sitä tule kytkeä pois päältä tai edes alentaa sen tehoa.
Huomio legionellan ja pienhiukkasten aiheuttamat riskit
Vedenkäytössä voi säästää, mutta ei sen lämmityksessä. Legionellabakteerien torjumiseksi lämmin käyttövesi tulee pitää noin 55–60-asteisena. Legionellabakteerit voivat lisääntyä vesijärjestelmissä, kulkeutua aerosolien mukana hengitysilmaan ja aiheuttaa jopa keuhkokuumeen.
Käyttöveden lämpötilan laskemisen sijasta voit vähentää lämpimän veden käyttöä esimerkiksi lyhentämällä suihkuaikaa, laskemalla suihkuveden lämpötilaa tai sen virtausnopeutta. Huomioi kuitenkin, että myös erittäin vähäinen vedenkäyttö on riskitekijä legionellan kasvulle putkistoissa.
Energiansäästön yhteydessä puunpoltto on lisääntynyt. Kiinnittämällä huomiota oikeaoppiseen puunpolttoon vähennät pienhiukkaspäästöjä ja edistät myös naapurisopua. Käytä vain puhdasta ja kuivaa puuta kodin tulipesissä. Tuo puut sisälle 1–2 vuorokautta ennen käyttöä, jotta puun pinta ehtii kuivahtaa ja lämmetä. Huomioi, että roskat ja käsitelty puu eivät kuulu tulipesään ja puun polttamista pienellä ilmamäärällä eli kitupoltolla tulee välttää.
Näillä keinoilla voit säästää energiaa ja mahdollisesti myös parantaa sisäympäristön laatua. Oletko sinä jo mukana talkoissa? Tutustu THL:n energiansäästövinkkeihin ja Motivan Astetta alemmaksi -kampanjaan ja löydä oma keinosi vaikuttaa!
Lue lisää
Energiansäästö kotitalouksissa
Tiedä & Toimi -kortti: Huomioi energiasäästötoimien vaikutus asumisterveyteen
Faktablad: Beakta energisparåtgärdernas inverkan på boendehälsan
Koti ja asuminen (Motiva)