Onko talon ja sen irtaimiston polttaminen ainoa keino toimia, jos talosta löytyy sädesientä? Näin voisi uskoa, jos lukee keskustelupalstojen kirjoituksia verkossa. Sädesienistä liikkuu hurjia ja jopa mystisiä uskomuksia, joita asiantuntijat yrittävät asettaa oikeisiin mittasuhteisiin.
Sädesieniä esiintyy normaalisti ulkoilmassa ja erittäin runsaasti maaperässä
Miten sädesienet, joukko aktino- eli maaperäbakteereita, ovat saaneet niin pelottavan maineen? Usein ollaan jopa valmiita äärimmäisiin toimenpiteisiin, jos sädesieniä löytyy rakennuksen tutkimuksissa. THL:n tutkimuksessa kaksi kolmasosaa suomalaisista ajatteli, että sädesienen esiintyminen rakennuksessa on varma merkki sisäilman haitallisuudesta.
Sädesieniä esiintyy kuitenkin normaalisti ulkoilmassa ja erittäin runsaasti maaperässä, joten niiden löytyminen rakennuksesta ei välttämättä viittaa kosteusvaurioon. Toisaalta kaikissa kosteusvaurioissa ei esiinny sädesieniä.
Sädesienten merkityksestä sisäilman terveyshaittojen selittäjänä vain vähän näyttöä
Sädesienet ovat biologisesti aktiivisia bakteereita, mikä saattaa selittää niiden huonon maineen. Sädesienet pystyvät tuottamaan lukuisia erilaisia aineenvaihduntatuotteita, kuten solutoksisia ja antibakteerisia yhdisteitä. Eräissä sen suvun bakteereissa tuotetaankin mm. suurin osa lääketieteen käyttämistä antibiooteista.
Laboratoriokokeissa sädesienten itiöiden on havaittu olevan immunologisesti aktiivisia ja lisäävän tulehdusreaktioita koe-eläinten keuhkoissa. Eläinkokeissa nämä vaikutukset tulevat ilmi vasta suurilla pitoisuuksilla ja siksi tuloksia on vaikea suhteuttaa ihmisten altistumiseen rakennusten sisäilmasta, jossa pitoisuudet ovat hyvin pieniä.
Kokonaisuudessaan tieteellinen tutkimusnäyttö sädesienten terveysvaikutuksista sisäilmaongelmien yhteydessä on ristiriitaista ja sitä on vähän. Osa tutkimuksista puhuu sädesienten terveyshaittojen, mutta osa jopa terveyshyötyjen puolesta. Toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan sädesienillä ei ole terveysvaikutuksia suuntaan tai toiseen.
Riittävän tutkimusnäytön puuttuessa sädesienille ei ole voitu asettaa terveysperusteista raja-arvoa, eli ainakaan toistaiseksi tiedossa ei ole pitoisuutta, jonka ylittyessä aiheutuu terveyshaittoja. Tutkimus sädesienten ja muiden mikrobien terveysvaikutuksista sisäilmatilanteissa jatkuu edelleen.
Kosteusvaurio kannattaa korjata, jos näytteessä on mikrobikasvustoa – löytyipä sädesieniä tai ei
Sädesienet tuottavat multamaista hajua kasvaessaan kosteusvauriossa. Monet muutkin kosteusvaurioissa esiintyvissä mikrobeista voivat tuottaa erilaisia hajuja, joten haju ei sinänsä ole varma merkki nimenomaan aktiivisesta sädesienikasvustosta.
Sädesienikasvuston esiintyminen tai kasvaminen rakennusmateriaalinäytteessä kertoo tyypillisesti kostuneesta rakenteesta eli kosteusvauriosta, joka mahdollistaa mikrobikasvuston syntymisen. Koska kosteusvaurioista on haittaa rakennukselle ja niistä voi seurata terveysvaikutuksia, on niiden selvittäminen ja korjaaminen perusteltua, esiintyipä vauriossa sädesienikasvustoa tai ei.
Sädesienilöydöksen takia ei kannata raapaista tulitikkua
Sädesienille ei ole olemassa erillistä toimintaohjetta. Jos rakennusmateriaalinäytteestä löytyy sädesientä, se voi olla osoitus mikrobikasvusta, joka on syytä selvittää ja korjata. Mikrobikasvusto sinällään on ongelma – ei yksinomaan se, sisältääkö se sädesieniä vai ei.
Kosteusvauriot ja niihin liittyvä mikrobikasvu tulee pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään. Näin ylläpidetään rakennuksen kuntoa ja voidaan vähentää hengitystieoireilua. Nykytiedon mukaan sädesienten löytyminen ei muuta arviota kosteusvaurion terveysvaikutuksista.
Lue lisää:
Käypä hoito -suositus: Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas
Virologi kaipaa selventävää tietoa