Päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ovat palvelujärjestelmälle haastava asiakasryhmä. Päihteiden käytön tultua ilmi, palvelujärjestelmän on aktivoiduttava ja toimittava viivyttelemättä ja tehokkaasti.
Palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, oikein mitoitettuja ja niistä pitää olla hyötyä koko perheelle. Erilaisten palvelujen välillä tarvitaan yhteistyötä, selkeitä vastuita, tiedonkulkua ja koordinaatiota.
Usein haasteena onkin asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinointi: kaikki hoitavat oman tonttinsa, jolloin kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta ei muodostu kenellekään.
Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus, johon on suhtauduttava sairautena muiden sairauksien joukossa. Jokaisella naisella on oltava oikeus päihdelääkärin arvioon, jos on riski raskaudenaikaisesta päihteiden käytöstä. Usein haasteena on päihdehoidon arvion viivästyminen tai puutteellisuus.
Jyväskylän kaksoislähetekäytäntö ja koordinaatiovastuu
Sovatek-säätiön Päihdelääketieteen poliklinikan ja -osaston Äitinä yhdessä – toiminnassa on vuodesta 2018 alkaen kehitetty päihdelääketieteen erityisosaamista vastaamaan naisten raskausajan päihdehoidon ja -kuntoutuksen tarpeisiin. Äitinä yhdessä –toiminnan tiimissä työskentelee psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri, psykiatrisia sairaanhoitajia, päihdesosiaalityöntekijä ja kokemusasiantuntija.
Toiminnassa on kehitetty päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten palveluketjua niin, että neuvolasta tehty lähete HAL-poliklinikalle (Huumeet, Alkoholi, Lääkkeet) menee nyt myös lisäksi päihdelääketieteen poliklinikan lääkärille ja Äitinä yhdessä –toiminnan tiimille.
Päihdelääkärin arvio varhaisessa vaiheessa hyödyttää sekä sikiötä että tulevaa äitiä. Mahdollista päihdeongelmaa päästään hoitamaan lähes välittömästi. Uuden lähetekäytännön hyödyt on jo havaittavissa. Nykyään päihteitä käyttäviä naisia kohdataan päihdelääketieteen poliklinikalla jo hyvin varhain, raskausviikoilla 6-15 alkaen.
Kaksoislähetekäytäntö saavutettiin pitkäaikaisella ja tiiviillä yhteistyöllä Jyväskylän kaupungin neuvolatoiminnan kanssa ja se otettiin käyttöön helmikuussa 2020.
Lisäksi Äitinä yhdessä -toiminta on vahvistanut palvelujen verkostoyhteistyötä ja koordinoi Päihdelääketieteen poliklinikalla asiakkaina olevien raskaana olevien naisten palvelukokonaisuutta. Asiakkaan palveluverkostossa on tyypillisesti mukana HAL-poliklinikka, naistentaudit, äitiys- ja lastenneuvola, aikuissosiaalityö, lastensuojelutyö, psykiatria, päihde-ensikoti ja monia muita.
Näin laajassa verkostossa on oleellista, että kaikilla tahoilla on ajankohtainen ja realistinen kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Verkostoyhteistyön sujuminen edellyttää, että yksi tahoista ottaa vastuun äidistä ja tulevasta vauvasta. Jyväskylässä ”kopin” vastuusta on ottanut Äitinä yhdessä -toiminta.
Kaikki lähtee päihteiden käytön kartoituksesta ja päihdeongelman hoidosta
Päihteiden käytön huolellinen kartoitus palvelee asiakasta ja syntymätöntä lasta, mutta myös muita naisen käyttämiä palveluja, kuten HAL-poliklinikkaa. Kaikille lähetteen saaneille naisille tehdään päihdelääketieteen poliklinikalla hoidontarpeenarviointi ensimmäisten 3-5 päihdepoliklinikkakäyntien aikana.
Sairaanhoitaja ja päihdesosiaalityöntekijä toteuttavat arvion työparina. Lääkäri tapaa kaikki raskaana olevat asiakkaat. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä kaikille asiakkaille annetaan tietoa riippuvuuden riskitekijöistä, päihteiden käytön vaikutuksesta vanhemmuuteen ja lapseen.
Raskausajan päihdelääketieteen hoidon käynnistyminen perustuu sairauden diagnosointiin. Jos arvioidaan, että neuvolasta lähetteellä tullut nainen ei tarvitse päihdelääketieteellistä hoitoa, diagnoosia ei aseteta ja naisen seuranta jatkuu äitiysneuvolassa.
Raskausajan päihdehoidon ja -kuntoutuksen tavoitteena on päihteetön raskaus ja terve lapsi. Päihdelääketieteellisellä hoidolla motivoidaan raskaana olevaa naista vieroitushoitoon aktiivisen päihteidenkäytön katkaisemiseksi tai turvallisen lääkehoidon aloittamiseksi, hillitsemään tai lopettamaan päihteiden sekakäyttöä ja ohikäyttöä.
Päihdelääketieteen poliklinikan säännöllisiin käynteihin sisältyy myös valvotut huumeseulat varmennuksineen, alkometripuhallutukset ja tulevaisuudessa alkoholin käyttöä mittaava verikoe B-PEth.
Joskus asiakkaan päihdeongelma on niin vakava, että tarvitaan ympärivuorokautista hoitoa. Raskaana olevat naiset pääsevät hoitoon Sovatek-säätiön Päihdelääketieteen osastolle jonojen ohi.
Psykososiaalinen päihdetyö toteutetaan kognitiivisia päihdetyön menetelmiä käyttäen. Työskentelyyn on myös sisällytetty kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden herättelyä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää viikoittaisia tapaamisia asiakkaan kotona tai poliklinikalla. Tulevan lapsen isä saa myös palveluohjausta ja perheen tarpeita pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti eri yhteistyötahojen kanssa.
Raskausajan päihdetyötä jatketaan äidin synnytyksen jälkeen vielä tarvittaessa 2-3 kuukautta, jonka jälkeen äiti ja vauva siirtyvät saattaen vaihtaen seuraavan jatkotuen piiriin. Päihteitä käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, jonka seuranta ja hoito edellyttävät erityisosaamista ja verkostoyhteistyötä.
Jyväskylän käytännöt toimisivat varmasti muuallakin Suomessa. Kaksoislähetekäytäntö on edullinen ja tehokas tapa aktivoida samanaikaisesti ja nopeasti päihteitä käyttävää raskaana olevaa naista hyödyttäviä erityispalveluja. Asiakas hyötyy siitä, että asiat tapahtuvat samaan aikaan, eivät peräkkäin, sekä siitä, että joku ottaa navigointivastuun asiakkaan palveluviidakossa. Eri palvelujen hahmottaminen, aktivointi ja asiakkuus vaativat naiselta vahvaa toimijuutta. Jyväskylän käytäntö osoittaa, että on mahdollista kehittää ratkaisuja, jotka palvelevat sekä palvelujärjestelmää että asiakasta.