Eduskunnassa tällä viikolla nähty ns. paperittomien terveyspalveluiden lain kaatuminen kalkkiviivoilla on tartuntatautien ehkäisyn kannalta huono asia. Argumentit, joilla lakia vastustettiin perustuvat väärinkäsityksiin.
Lain uskottiin houkuttelevan ”rajan takaa” hiviä tai tuberkuloosia sairastavia hakemaan ilmaista hoitoa Suomesta. Tämän pelättiin romahduttavan Suomen terveydenhuollon talouden. Pelolle ei ole perustetta. Kokemus ja tutkittu tieto osoittavat sen vääräksi.
Maasta toiseen ei kerta kaikkiaan muuteta terveyspalveluiden perässä, vaan lähes aina työn takia tai perhejäsenten mukana. Muuttajat ovat päinvastoin yleensä muuta väestöä terveempiä.
Terveydenhuollon perässä ei muuteta
Kun EU-jäsenyys avasi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän jäsenmaiden kansalaisille, olisivat kymmenettuhannet hiv-infektiota tai tuberkuloosia sairastavat virolaiset tai latvialaiset voineet, ja voivat yhä, hakeutua laillisesti Suomeen. Näin ei ole käynyt.
Sekä Pietarin, Tallinnan että Riian hiv-positiiviset ovat pääosin suonensisäisten huumeiden käyttäjiä ja jossain määrin heidän seksipartnereitaan. Heillä on hädin tuskin voimavaroja liikkua edes lähiseudullaan, puhumattakaan toiseen maahan ja vieraaseen kulttuuriin muuttamisesta.
Suomessa asuu toki joitakin hiviä ja tuberkuloosia sairastavia virolaisia. Heidän määränsä on THL:n ylläpitämän tartuntatautien seurantajärjestelmän mukaan hyvin, hyvin vähäinen. Mikään ei viittaa siihen, että he olisivat hakeutuneet Suomeen vain saadakseen hoitoa.
Myöskään Latviasta ei ole muutettu terveyspalveluiden perässä Suomeen, vaikka terveydenhoidon saatavuus ja taso ovat siellä huomattavasti Suomea (ja Viroa) huonommat, ja tuberkuloosiin tai hiviin sairastuneita on paljon.
On hyvin epätodennäköistä että Pietarista, muualta Venäjältä tai tätäkin kauempaa EU:n ulkopuolelta muutettaisiin Suomeen hoitoa saamaan.
Paperittomille lapsille, raskaana oleville naisille ja joillekin vakavasti sairaille hoidon takaava laki ei olisi missään tapauksessa vaarantanut Suomen julkisen terveydenhuollon taloutta.
Laki olisi suojellut suomalaisten terveyttä
Sen sijaan laki paperittomien terveydenhuollosta olisi suojellut kaikkia suomalaisia: jollakulla paperittomalla saattaa olla tietämättään tuberkuloositartunta. Toteamattomana ja hoitamattomana tartunta voi helposti levitä eteenpäin keneen tahansa. Siksi tartuntatautien ehkäisylle on oleellisen tärkeää saada myös tämä haavoittuva väestöryhmä hoidon piiriin.
Hoidettu tuberkuloosi ei tartu, ja hiv-infektion hoito poistaa tarttumisvaaran käytännössä lähes kokonaan.
Näyttää siltä, että väärän tiedon tai heikon ymmärryksen perusteella tehty yksilöratkaisu estää suomalaisten terveyden suojelun kannalta tärkeän lain voimaantulon vähintään joksikin aikaa.
Samalla menetimme mahdollisuuden osoittaa, että Suomi suhtautuu vakavasti ihmisoikeuksiin, ei pelkästään puheissa vaan myös teoissa.
Lue lisää:
Ilmo Keskimäki ym., Paperittomien terveyspalvelut Suomessa. THL, Raportti 11/2014
Paperittomat thl.fi’ssä