Suomessa kansanterveydellisesti merkittäviä puutiaisten eli punkkien aiheuttamia tauteja ovat puutiaisaivotulehdus eli TBE (Tick-Borne Encephalitis) sekä borrelioosi, joka tunnetaan myös etenkin Lymen tautina. Vuosittain TBE-tartuntoja on tilastoitu noin 60–90 kappaletta, kun taas borrelioosidiagnoosin saa arviolta 7 000 suomalaista vuosittain.
Viime vuosina kummankin taudin levinneisyysalue on laajentunut ja taudit yleistyneet. Parantunut tietoisuus ja tautien diagnostiikka selittää osan kasvusta, mutta hyönteisten välityksellä leviäviin tauteihin vaikuttavat myös esimerkiksi lajien muuttuva levinneisyys. Tähän puolestaan vaikuttavat muun muassa ympäristön- ja ilmaston muuttuminen.
Osana Suomen Akatemian rahoittamaa VECLIMIT (Vector-borne diseases and climate change in Finland: Mapping, modelling and mitigation)- hanketta pääsimme tutkimaan tarkemmin suomalaisten tietoja, asenteita ja käyttäytymistä vektorivälitteisiä tauteja kohtaan. Näihin lukeutuvat myös puutiaisten välittämät taudit.
Alustavien tulosten mukaan suomalaisten tietämys taudeista on pääosin hyvää, mutta useita tarkennuksia selvästi kaivataan.
Rokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta
Kyselytutkimukseen valittiin satunnaisotannalla vastaajia ympäri Suomea. Lähes kaikki vastaajat olivat kuulleet sekä TBE:stä että borrelioosista aiemmin. Vastaajilla oli kuitenkin epäselvyyttä siitä, mitkä ovat taudeille ominaisia oireita ja mitä vastaan markkinoilla oleva rokote toimii.
Suurin osa vastaajista luuli virheellisesti, että laajeneva ja usein rengasmainen ihottuma on tyypillinen oire TBE:lle. Todellisuudessa tämä on tyypillinen oire borrelioosille, kun taas TBE:n oireistoon ei kuulu ihottumaa.
Vastaajista lähes puolet oletti, että TBE-rokote antaa suojaa myös borrelioosia vastaan. Lisäksi kolmannes arveli, että rokotteella suojan saa myös punkkien tarttumista vastaan. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rokote suojaa ainoastaan puutiaisaivotulehdukselta.
Puutiaisaivotulehduksen riskialueilla arviolta 1–2 % punkeista kantaa virusta
Kun vastaajilta kysyttiin sitä, kuinka suuri osuus punkeista kantaa virusta riskialueilla, taudin riski arvioitiin noin kymmenenkertaiseksi todellisesta, noin 1–2 prosentin osuudesta. Riski koetaan siis merkittävästi todellista suuremmaksi.
Puutiaisaivotulehdus voi olla vakava tauti, johon tulee suhtautua oikeanlaisella vakavuudella. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että riski on pääosin rajoittunut taudin riskialueille ja muualla Suomessa se on pieni. Lisäksi aika, jonka riskialueilla luonnossa viettää, vaikuttaa tartuntariskiin merkittävästi. Tästä syystä rokotettakin usein suositellaan niille, jotka liikkuvat riskialueilla luonnossa yli neljän viikon ajan.
Kannattaa siis ottaa selvää alueen TBE-riskistä ennen luonnossa liikkumista, jotta voi suhtautua riskiin sen vaatimalla tavalla turhia huolehtimatta. Riskialueet ja rokotesuositukset löydät THL:n ylläpitämästä, säännöllisesti päivittyvästä TBE- kartasta.
On myös hyvä muistaa, että ensisijaisen suojan puutiaisaivotulehdukselta antaa oikeanlainen pukeutuminen sekä punkkikarkotteiden käyttäminen lisäsuojana riskialueilla liikuttaessa.
Borrelioosin ehkäisyssä tärkeintä oikea pukeutuminen sekä ”punkkisyyni”
Toisin kuin TBE:tä, borrelioosia esiintyy lähes kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Borrelioosin aiheuttama bakteeri esiintyy keskimäärin 20–25 prosentissa punkeista, mutta osuus vaihtelee alueittain merkittävästi.
Suurin osa kyselytutkimukseemme vastanneista tiesi, että borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein. Lisäksi lähes kaikki vastaajat tiesivät, että borrelioosia voi ehkäistä tarkistamalla ihon puutiaisten varalta luonnossa liikkumisen jälkeen, eli tekemällä niin sanotun punkkisyynin. Kuitenkin vain hieman yli puolet ilmoitti tekevänsä näin punkkialueilla liikkumisen jälkeen.
Riski borrelioositartuntaan on sitä suurempi, mitä kauemmin bakteeria kantava punkki on kiinnittyneenä ihoon. Suurin osa tartunnoista saadaan, kun punkki on ollut kiinnittyneenä yli vuorokauden. Tästä johtuen ”punkkisyynin” tekeminen riskialueilla liikkumisen jälkeen on erityisen tärkeää taudin ehkäisyssä.
TBE-virus puolestaan siirtyy elimistöön minuuteissa puutiaisen puremasta, jolloin punkkisyynin merkitys taudin ehkäisyssä on vähäisempi. Koska tautien esiintyvyysalueet ovat osittain samat, punkkisyynin tekeminen on kuitenkin viisasta aina punkkialueilla liikkumisen jälkeen.
Kuten puutiaisaivotulehduksen suhteen, myös borrelioosin ehkäisyssä keskeisintä on oikeanlainen pukeutuminen luonnossa liikuttaessa.
Millaista se oikeaoppinen pukeutuminen sitten on?
Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi olevansa huolissaan puutiaisvälitteisen taudin saamisesta. Kummallakin taudilla voi olla merkittäviä jälkioireita, joten riskiä ei siis kannatella vähätellä, muttei toisaalta myöskään suurennella. Kannattaa myös muistaa, että suurin osa punkeista ei levitä mitään sairauksia.
Tautien aiheuttamaa huolta voi lievittää, kun muistaa tarkistaa TBE:n riskialueet ja pukeutua punkkialueilla liikkuessa oikealla tavalla. Näin luonnossa liikkumisesta voi nauttia täysin siemauksin ja rennosti turhia murehtimatta.
Tässä lyhyt muistilista asioista, joilla voit ehkäistä punkkien ja muiden hyönteisten välityksellä tarttuvia tauteja kun liikut luonnossa lumettoman maan aikaan:
- Pukeudu vaaleisiin, pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin
- Laita housunlahkeet sukkien sisään
- Käytä korkeavartisia saappaita
- Käytä iholle levitettäviä hyönteiskarkotteita paljaaksi jääville ihoalueille
Luonnossa liikkumisen jälkeen:
- Tarkista vaatteet niihin tarttuneiden punkkien varalta
- Tarkista lemmikkieläimet, sillä ne voivat kuljettaa punkkeja sisätiloihin
- Tee punkkisyynin säännöllisesti joko kerran vuorokaudessa tai aina luonnossa liikkumisen jälkeen. Ihon tarkastamisessa kannattaa kiinnittää erityistä huomioita hiuksiin, hiusrajaan, korvantaustoihin sekä taivealueisiin.