Meillä Suomessa on monilla aloilla työvoimapula ja väestöpyramidi seisoo päälaellaan. Suomi ikääntyy huomattavaa vauhtia. Ihmisiä huolettaa, miten käy eläkkeiden. Tästä huolimatta rasismi työelämässä on yleistä ja työllistyminen haastavaa erilaisista taustoista tuleville.
Parhaillaan vietettävän rasisminvastaisen viikon teemana on työelämän rasismi. Suomen Punaisen Ristin järjestämä vuotuinen kampanja nostaa esille yhdenvertaisuuslain periaatteita, joiden mukaan kansalaisuuden, ihonvärin, etnisen taustan, uskonnon tai muiden tekijöiden ei tulisi koskaan vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja millaisia mahdollisuuksia hän saa yhteiskunnassa.
Työelämässä ennakkoluulot näkyvät kuitenkin tutkitusti jo siinä, kuka työhaastatteluun valitaan ja ketkä urallaan pääsevät etenemään.
Valtioneuvoston Tavoitteena syrjimätön työelämä -julkaisu (2022) valaisee osaltaan, miten tieto työelämän syrjinnästä ja syrjinnän eri muodoista on lisääntynyt. Tästä huolimatta vain 7 prosenttia työelämäsyrjintää kokeneista raportoi syrjinnästä. Verrattuna muuhun arjen rasismiin, työelämän rasismista ilmoittaminen on haastavampaa ja vaikeampi todentaa.
Työelämän rasismi on usein rakenteellista ja institutionaalista. Rakenteellinen rasismi on myös usein tiedostamatonta. Se voi ilmetä näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat valtaväestöstä toisenlaisiksi nähdyt henkilöt ulkopuolelle. Ulossulkeminen johtaa kulttuuriseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen sekä eriarvoisuuteen. Työelämän rasismi tulee kalliiksi.
Jos romanivastaisuus poistettaisiin, ratkaistaisiin myös maahanmuuttaneiden syrjintä
Taloustutkimus tutki Diakonia-ammattikorkeakoulun Romako-hankkeen toimeksiantona pääkaupunkiseudun yritysten halua rekrytoida romanitaustaisia työntekijöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kysyä yritysten halua liittyä työnantajapooliin, johon ilmoittautumalla yritys irtisanoutuu romanien kohtaamasta työelämäsyrjinnästä. Kyselyyn vastasi 300 työnantajaa, joista 60 prosenttia ei kokenut poolia tarpeelliseksi ja 5 prosenttia ilmoitti suoraan, etteivät halua palkata romanitaustaisia.
Otsikon toteamuksessa on vinha perä. Suomen romanien eriarvoinen asema on kestänyt satoja vuosia. Tavoitteena syrjimätön työelämä -raportissa todetaan, että ”suomalaiset näkivät romanitaustan suurempana haittana työnhaussa kuin muun etnisen taustan tai ihon värin.”
Syrjintä työelämässä voi olla moniperustaista, liittyen esimerkiksi ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan. Moniperustainen syrjintä näkyy esimerkiksi korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten korkeana työttömyyslukuna. Työelämän moniperustainen syrjintä ja rasismi eivät ole ainoastaan maahan muuttaneiden haaste, vaan suuri yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa kustannuksia, työvoimapulaa ja syrjäytymistä.
Uusi Romanipoliittinen ohjelma puuttuu yhteiskunnan romanivastaisuuteen
Suomen romanipoliittinen ohjelma (Rompo3) on poikkihallinnollinen toimenpidekokonaisuus, jonka avulla pyritään puuttumaan romanien kokemaan syrjintään ja eriarvoisuuteen eri elämän alueilla, kuten koulutuksessa, työelämässä, asumisessa ja hyvinvoinnissa. Suomen romanipoliittisen ohjelman 2023–2030 päätavoite on tukea romanien osallisuutta, osallistumista ja yhdenvertaisuutta Euroopan Unionin strategisen puiteohjelman mukaisesti.
Rompo3-ohjelmalla on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ulottuu yli hallituskauden. Ohjelmaan on valtavirtaistettu muut yhdenvertaisuutta parantavat ohjelmat, joissa muun muassa työelämän rakenteellista syrjintää ja rasismia pyritään vähentämään kehittämällä rekrytointi- ja johtamisosaamista ja työmarkkinoiden tietoisuutta monimuotoisuuden hyödyistä.
Rompo3-ohjelman tavoitteet ohjaavat toteuttamaan toimenpiteitä, joiden vaikutusten kautta rakennamme yhdenvertaisempaa Suomea. Jokainen meistä voi olla osa yhdenvertaisen ja syrjimättömän yhteiskunnan rakentamista.
Lue lisää
Suomen romanipoliittinen ohjelma 2023-2030 (Valto.fi)
Rasismin vastainen viikko (SPR)
Valtioneuvoston Tavoitteena syrjimätön työelämä
Minusta siinä toistuu uuvuttavalla tavalla yksi ja sama teema ja samat lauseet.’yhdenmukaisuus, syrjintä, työelämästtä irroitetut ,profilointinsa vuoksi, valtiohallinen ja ihmioikeuksien yleisperiateet, ne ovat noita samoja jotka jo ranskan valistuksen vallakumouksessa pantiin vierimää ja jotka eivät minkään kansan keskuudessa ole kasvaneet senkumempaa hedelmää, jos ei niihin ole liitetty pakotteita ja selkeitä 10 ohjelmia. ja voittoa ja edistysä. Kuoleita kirjamia valtava liuta ja loputon askartelu, mutta mitään reformia ei ole tapahtunut, muuta kautta kuin mitä nyt kaikki kehittyvät ajan yleisen keihityksen myötä. Vielä 60 0li harvinista luksusta kerrostaloasumminen, nyt se on enemän kuin tavaomaista, ei siihen kehitykseen mikään kanssalinen herätys ja reformi ole vaikuttanut, vaan yleinen kehitys. Miksi kantaa puolen maailan syjäytyneiden ongelmia kun ne vois jakaa pikku osiin ja edettä osasaan kerralla, kuten partisaani ohjeissa. Haikua Jee