Miksi kaikki muut Pohjoismaat ovat onnistuneet raskaana olevien tupakoinnin vähentämisessä, mutta Suomessa tupakoivien osuus on vuodesta toiseen 15 prosentin tuntumassa?
Alkuraskauden aikana tupakoivien osuus ei ole Suomessa vähentynyt, vaikka tupakoivien osuus on kaikissa muissa Pohjoismaissa pienentynyt. Yhä useampi raskaana oleva tupakoitsija lopettaa tupakoinnin ennen synnytystä myös Suomessa, mutta tupakoivien synnyttäjien osuus on edelleen Suomessa Pohjoismaiden suurin.
Ikä vaikuttaa tupakoinnin vähentämiseen: mitä nuorempi raskaana oleva tupakoitsija on, sitä epätodennäköisemmin hän lopettaa tupakoinnin raskauden aikana.
Tupakka on vaaraksi sikiölle ja syntyvälle lapselle
Raskauden aikaisen tupakoinnin vaarat ovat hyvin tiedossa. Tupakoinnin tiedetään lisäävän merkittävästi sikiön kasvuhäiriön, ennenaikaisen synnytyksen ja istukkaongelmien vaaraa. Raskauden aikainen tupakointi altistaa paitsi raskaushäiriöille myös vastasyntyneen ongelmille. Lisäksi äidin raskaudenaikainen tupakointi jopa viisinkertaistaa lapsen kätkytkuoleman vaaran.
Haitat näkyvät myös lapsen myöhemmässä terveydessä. Raskausaikana tupakoineiden äitien lapset ovat mm. muita alttiimpia hengitystieinfektioille ja heillä todetaan oppimishäiriöitä ja ylivilkkautta kouluiässä useammin kuin muilla.
Tietoisuus tupakoinnin riskeistä on kuitenkin liian vähäistä. Alkoholin raskaudenaikaiset haitat tiedostetaan tupakan aiheuttamia haittoja paremmin.
Häkämittarit neuvolaan?
Sekä Lääkärit tupakkaa vastaan että Savuton Suomi -verkostot ovat suositelleet häkämittareiden käyttöä neuvoloissa. Odottavan äidin uloshengitysilman häkäpitoisuuden mittaaminen häkämittarilla on nopea keino osoittaa äidille tupakoinnin aiheuttama veren häkäpitoisuuden nousu. Itä-Suomessa on kokeiltu häkämittareita neuvoloissa. Myös esimerkiksi Isossa-Britanniassa ne ovat neuvoloissa laajasti käytössä.
Tulisiko häkämittareiden käyttöä lisätä myös Suomessa? Vaikka mittarit mitä ilmeisimmin tukevat äidin tupakoinnin lopettamista, voidaan ne nähdä naisen autonomian kannalta ongelmallisiksi. Häkämittareiden käyttöön liittyy nimittäin aina oletus, ettei naisen sanaan tupakoiko hän, voida luottaa.
Toki häkämittarin käytöstä voi kieltäytyä, mutta epäilemättä paine käyttöön olisi melkoinen.
Häkämittarin teho äitiysneuvoloissa perustuu naisen syyllistämiseen, mikä voi tukea tupakoinnin lopettamista. Mutta onko mahdollista, että mittareiden käyttö lisää kielteistä suhtautumista neuvolajärjestelmään? Britanniassa kätilöt ovat arvostelleet häkämittareiden käyttöä, koska ne heidän mukaansa heikentävät kätilön ja naisen suhteen luottamuksellisuutta.
Neuvolassa tulisi vaikeatkin asiat käsitellä hyväksyvään ja luottamukselliseen sävyyn. Syyllistäminen harvoin palvelee äidin kokonaistilannetta.
Rahat tiskiin!
Kansainvälisesti on tutkittu myös erilaisten rahapalkintojen ja lahjakorttien jakoa raskaana oleville tupakoinnin lopettamiseksi. Brittiläisessä tutkimuksessa todettiin, että raskaana olevat tupakoivat naiset lopettivat tupakoinnin neljä kertaa todennäköisemmin, jos heille tarjottiin rahallisia kannustimia, kuten lahjakortteja ruokakauppaan. Rahallisten palkintojen tehosta raskauden jälkeen on kuitenkin vasta rajallisesti tietoa.
Rahapalkinnot voivat siis osaltaan auttaa muuttamaan elintapoja, mutta onko moraalisesti oikein palkita tupakoivia lopettamisesta ja jättää tupakoimattomat palkinnotta? Rahakannustimien käyttö Suomessa tuntuisi hieman oudolta.
Rohkeampaa valistusta Ruotsin malliin
Ruotsissa vähentyneen tupakoinnin salaisuudeksi nimetään yksi asia: valistus. Häkämittareita ei neuvoloissa käytetä.
Ruotsissa tupakoinnin lopettamista tuetaan aktiivisesti; kätilöt ja terveydenhoitajat ovat saaneet koulutusta siihen. Kätilön tai terveydenhoitajan pysyminen samana koko raskauden ajan sekä riittävästi aikaa naisten tukemiseen ovat tärkeimmät tekijät raskaana olevien tupakoinnin vähentämisessä.
Koska myös kumppanin tupakoimattomuus edistää raskaana olevan naisen savuttomuutta, kannattaa myös hänelle tarjota tukea lopettamiseen.
Tupakkavalistus ensimmäisellä neuvolakäynnillä ei kuitenkaan yksin riitä. Istukkakomplikaatioiden estämiseksi naisten tulisi lopettaa tupakointi jo raskautta suunnitellessa, kun ehkäisystä ollaan luopumassa. Ruotsissa tupakan ja käykytkuolemien käsittely mediassa lisäsi savuttomuutta.
Pitäisikö Suomessakin siis valistaa nykyistä rohkeammalla otteella? Pienestä syntymäpainosta tai istukkaongelmista puhuminen saattaa monesta vaikuttaa kovin kaukaiselta.
Raskaana olevien tupakointi edellyttää erityistä huomiota
Vaikka tupakointi tulisi lopettaa jo ennen raskautta, on tupakoinnin lopettamisella myös alkuraskauden aikana merkittäviä myönteisiä vaikutuksia. Muun muassa ennenaikaisen synnytyksen ja istukkaongelmien vaara vähenee, jos tupakoinnin lopettaa varhaisraskauden aikana. Sikiön kasvu ehtii vielä normalisoitua, jos tupakointi lopetetaan ennen raskauden puoliväliä.
Raskaana oleville ja imettäville nikotiinikorvaushoito on parempi vaihtoehto kuin tupakointi, ja sitä voidaan käyttää myös raskauden aikana.
Tupakoinnin vähentäminen sekä koko väestössä että raskaana olevien keskuudessa on vaikeaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä. Helppoja keinoja terveystapojen muuttamiseksi on harvoin tarjolla. Koko väestössä tupakointi on kuitenkin jo kääntynyt laskuun, ja viime vuosina myös nuorten naisten tupakointi on vähentynyt. Toivottavasti tämä heijastuu jatkossa myös raskaana olevien naisten tupakoinnin määrään.
Raskaana olevien naisten tupakointiin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota – tupakoinnin väheneminen koko väestössä ei itsestään selvästi vähennä raskaudenaikaista tupakointia.
Lue lisää:
Aineistoja tupakoimattomuuden edistämiseen thl.fi’ssä