Tsiȟko internationaalo romanengo diives! Hyvää kansainvälistä romanipäivää!
Tänään 8.4. vietämme kansainvälistä romanipäivää. Lontoossa järjestettiin 8.4.1971 ensimmäinen romanikongressi, ja kansainvälistä romanipäivää on vietetty sen kunniaksi 1990-luvulta lähtien.
Romanien eriarvoisuus on tunnistettu sekä Suomessa että laajemmin Euroopan tasolla. Romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tuetaan esimerkiksi Euroopan unionin ohjaamalla romanipoliittisella strategialla ja Suomen romanipoliittisella ohjelmalla (Rompo3). Euroopan unionin komission romanistrategian painopisteitä ovat koulutus, työllisyys, terveys ja asuminen. Suomen romanipoliittisen ohjelman tavoite on puolestaan parantaa romaniväestön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä osallistumista omaa viiteryhmäänsä koskevan politiikan toimeenpanoon.
Osallisuus onkin keskeinen hyvinvoinnin tekijä, ja koulutus ja työelämään osallistuminen ovat sen näkyviä ja konkreettisia muotoja. Romanien koulutuspolku on varsin nuori, ja kasvu on tapahtunut hyvin lyhyen ajan sisällä. Yhteisön keskuudessa opiskelua ei nähty vielä tärkeänä kiertelevän elämäntyylin vallitessa. Kun romanit saivat 1970-luvulla pysyviä asuntoja, heidän oli helpompi laittaa lapset kouluun. Pikkuhiljaa peruskoulujen suorittamisen jälkeen alkoivat ammatilliset tutkinnot ja lukiokoulutus houkutella romanioppijoita.
Korkeakouluihin olemme astelleet rytinällä läpi suljettujen ovien ja tiiviiden lasikattojen
Kiinnostus korkeakoulutusta kohtaan alkoi kasvaa 2000-luvulla romanien yleisen koulutustason noustua. Romanien korkeakoulutuksessa on tapahtunut jyrkkä nousu erityisesti viimeisen 5–10 vuoden sisällä. Romako-hankkeen loppuraportissa kävi ilmi, että vuosina 2021–2024 hankkeeseen osallistuneista yli kahdestasadasta romanista 101 haki korkeakouluun ja jopa 42 heistä tuli valituksi. Romanien akateeminen osaaminen on lisääntynyt, ja yhteisöstämme löytyy muutamia väitelleitä tohtoreitakin.
Romaniväestön tiedon ja koulutuksen lisääntyessä esiin ovat nousseet esimerkiksi kysymykset romaneihin kohdistuvien tutkimusten eettisistä kysymyksistä. Osana THL:n koordinoimaa Aktiivinen toimijuus -hanketta teemme THL:ssä romanitutkimukseen liittyvää eettistä ohjeistusta. Sen on tarkoitus ohjata romanitutkimuksen tekijöitä ottamaan paremmin huomioon romanierityiset kysymykset.
Tulevaisuudessa romaneilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet
Romanien mahdollisuudet kouluttautua sekä suhtautuminen koulutukseen on muuttunut muutamissa sukupolvissa. Menneillä sukupolvilla ei ollut mahdollisuuksia samankaltaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa kuin meillä tänään. Seuraavaksi yhteiskunnassa tulisi tapahtua muutos ennakkoluulojen vähentymisen suhteen, jotta romanien osallisuus voisi kasvaa.
Oma toiveeni on, että yhteiskunnallisesti osallisuutemme vain vahvistuisi ja alkaisimme nähdä romaneita yhteiskunnallisesti vaikuttavissa tehtävissä. Haluaisin tulevaisuudessa nähdä, että tämän päivän romanikoululaiset ja romaniopiskelijat olisivatkin huomisen päättäjiä.
Lue lisää:
Tutustu hankkeeseemme: Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut, jonka tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden, ihmiskaupan uhrien ja romaniväestön osallisuutta, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, aktiivista toimijuutta ja sukupuolten tasa-arvoa (thl.fi) Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Lars Leemann, Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Tommi Härkänen & Anna-Maria Isola (2022) Development and Psychometric Evaluation of the Experiences of Social Inclusion Scale. Journal of Human Development and Capabilities, 23:3, 400–424.
Perho, Katri, Råglund Heli (2024) Romako- hankkeen loppuraportti, 24.
Pulma, Panu (2012) Suomen romanien historia.