Mielenterveys ei ole vain ongelmien poissaoloa – se on kykyä selviytyä, toivoa ja rakentaa mielekästä elämää. Positiivinen mielenterveys tukee oppimista, osallisuutta ja kotoutumista. Se on voimavara, jota ei voi ulkoistaa tai siirtää – mutta jonka tukemiseen yhteiskunta voi vaikuttaa ratkaisevasti.
Hyvinvointialueiden ja kuntien päätökset vaikuttavat suoraan siihen, millaista mielenterveyden tukea ihmiset saavat. Näiden päätösten vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Erityisesti pakolaistaustaiset ihmiset ovat vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa apua, vaikka heidän tarpeensa ovat usein suuremmat kuin pääväestöllä.
Tutkimukset osoittavat, että nykyiselläänkin pakolaistaustaiset käyttävät mielenterveyspalveluita vähemmän ja harvemmin. Kokonaan palveluiden ulkopuolelle uhkaavat jäädä esimerkiksi turvapaikanhakijataustaiset paperittomat samalla kun paperittomuus itsessään voi aiheuttaa mielenterveyden ongelmia.
Ennaltaehkäisy on investointi, ei menoerä
Ennaltaehkäisevä työ on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää. Muun muassa kotoutumisen alkuvaiheessa tarjottu vanhemmuuden tuki voi vahvistaa koko perheen hyvinvointia ja vähentää lastensuojelun tarvetta tulevaisuudessa.
Toimivia malleja löytyy jo: esimerkiksi vanhemmuuden tueksi suunnatut toimintamallit Perhe yhtenäiseksi (Oulu) ja Vanhempana Suomessa (Helsinki) voivat lisätä vanhempien ja lasten hyvinvointia, luottamusta viranomaisiin ja madaltaa avun hakemisen kynnystä. Tällaiset käytännöt ovat pieniä panostuksia, joilla on suuri vaikutus.
Mielenterveys on kotoutumisen ytimessä
Mielenterveyden tukeminen on keskeinen osa kotoutumista. Alkuvaiheen omakielinen psykoedukaatio, eli tiedon jakaminen mielenterveydestä ja mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä, mahdollistaa sen, että omat haasteet tulevat ymmärrettäviksi ja niihin voidaan vaikuttaa.
Varhainen tuki vahvistaa myös myönteisiä mielenterveyden voimavaroja eli toivoa, merkityksellisyyden kokemusta ja yhteyttä muihin. Nämä suojaavat tekijät auttavat rakentamaan uutta elämää turvallisemmissa oloissa. Varhainen tuki auttaa ihmistä ajoissa, mutta myös säästää myöhemmin raskaampien palveluiden kustannuksissa.
Pakolaisuus on myös tarina selviytymisestä
Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen kuormittaa mieltä. Myös aiemmat traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa psyykkisiä oireita. Tieto, tuki ja hyväksyvä kohtaaminen auttavat ymmärtämään itseä ja mahdollistavat toipumisen.
Pakolaisuus mielletään usein kriisinä, mutta se on myös osoitus selviytymiskyvystä. Monilla on vahva sisäinen voimavara – resilienssi – jota tukemalla voidaan edistää kotoutumista ja hyvinvointia. Tämä potentiaali jää helposti näkymättömiin, ellei palveluissa tunnisteta sen arvoa.
Pienillä teoilla suuri vaikutus
Yksilöllinen ja arvostava työote tukee psyykkistä palautumista ja kotoutumista. Positiivinen mielenterveys voi vahvistua, kun ihminen kokee kuuluvansa yhteisöön, saa mahdollisuuksia osallistua ja rakentaa merkityksellistä arkea. Kun ihminen voi hyvin, hän kykenee oppimaan, toimimaan ja vaikuttamaan.
Yhden perheenjäsenen hyvinvointi säteilee koko perheeseen – ja lopulta koko yhteiskuntaan.
Päätöksentekijöillä on vastuu – ja mahdollisuus
Mielen hyvinvointi on edellytys uuden oppimiselle ja kotoutumiselle. Matalan kynnyksen tuki oikeaan aikaan voi ratkaista, suuntautuuko elämä kohti koulutusta, työllistymista ja osallisuutta – vai syrjäytymistä. Kun mielenterveyspalveluja ja kotoutumispalveluita heikennetään, vähenevät samalla mahdollisuudet onnistuneeseen kotoutumiseen, työntekoon ja hyvinvointiin. Kaikkien ryhmien mielenterveyden huomioiminen päätöksenteossa ei ole vain hyväntahtoisuutta vaan on viisasta ja vaikuttavaa politiikkaa, joka tuottaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä.
Säästöjen keskelläkään ei saa unohtaa, että jokaisessa ihmisessä on suuri mahdollisuus. Mielenterveys ei ole harvojen etuoikeus – vaan kaikkien oikeus.
Lisätietoa
PALOMA-osaamiskeskus edistää pakolaistaustaisten ja muista vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden ihmisten mielenterveyttä. Osaamiskeskus muodostuu mielenterveystyötä tekevistä toimijoista, ja sitä koordinoi THL. Lue lisää PALOMA-osaamiskeskuksesta.
Valtakunnallinen PALOMA-verkosto kokoaa yhteen pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveyden parissa työskenteleviä ammattilaisia ja asiantuntijoita. Liity PALOMA-verkostoon ja pysyt ajan tasalla ajankohtaisista teemoista. Liity PALOMA-verkostoon.