Mielenterveyskriisiä koskeva keskustelu on ollut viime aikoina vahvasti median polttopisteessä. Mielenterveyspalvelut ja niiden kehittäminen kuului myös usean eduskuntavaaliehdokkaan vaaliteemoihin. Laajemmalle keskustelulle mielenterveyspalveluiden tilasta onkin nyt hyvät edellytykset, sillä sote-uudistus on saatu voimaan, hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ja hallitusohjelman sisällöistä tullaan neuvottelemaan lähiaikoina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta pohjautuu vahvasti rekisteritietojen varaan. Suomen sote-tietovaranto onkin laadukkaimpia ja kattavimpia koko maailmassa. Tutkimuskentällä tietovarannon vahvuudet ja haasteet tunnetaan, mutta kuinka hyvin data on valjastettu palvelujärjestelmän johtamisen tarpeisiin? Voisiko myös mielenterveyskriisiin löytyä helpotusta tiedolla johtamisen työkaluista?
Tietoperusteisen ohjauksen kehittämiselle on juuri nyt hyvät puitteet. Taannoin voimaan astuneeseen järjestämislakiin on sisäänkirjoitettu ainutlaatuinen itse- ja vertaisarvioinnin eetos. Vuosittain hyvinvointialueiden tulee tarkastella omaa palvelutuotantoaan muun muassa saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittareilla, ja vertailla suoriutumistaan toisten alueiden lukuihin. Tätä vertailupohjaa käytetään myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Data päätöksenteon tukena – koronakriisin opit käyttöön
Koronakriisin aikana yhteiskuntaa johdettiin parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja ennusteisiin perustuen. Myös sote-rekisteridatan käytössä tehtiin uusia avauksia, ja rekisteritietoa onnistuttiin hyödyntämään pandemian hoidossa monin tavoin. Esimerkiksi Talouden tilannehuone -tutkimusryhmä tuotti korona-aikana tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi ministeriöille ja muille julkisille tahoille.
Tilannehuoneen käynnistämiseen liittyi kuitenkin myös haasteita. Laajamittaiseen ja nopeatempoiseen datan hyödyntämiseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa suhtauduttiin aluksi skeptisesti. Kun hankkeelle saatiin kohdistettua riittävästi resursseja ja yhteinen tahtotila pandemian kukistamiseksi oli vahva, dataan perustuva johtamisen tukijärjestelmä saatiin pystyyn nopealla aikataululla.
Datan siirtoprosesseja onnistuttiin nopeuttamaan ja saatiin luotua säännölliset datan siirtosyklit. Tämä nopeutti huomattavasti tiedonkulkua päätöksenteon avuksi. Talouden tilannehuone osoitti, että rekisteridataa pystytään hyödyntämään lähes reaaliaikaisesti päätöksenteon tukena, kun niin halutaan. Vastaava työ jatkuu koronakriisin jälkeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Datahuone-yksikössä.
Hyödynnetään olemassa olevaa tietovarantoamme
Mielenterveyspalveluiden näkökulmasta yksi keskeisimmistä tietopohjan haasteista on, että meillä ei ole kattavaa näkymää siihen palvelutuotantoon, jota palvelujärjestelmämme joka päivä toteuttaa. Emme siis täysin pysty sanomaan millaista palvelua asiakkaamme mielenterveyspalveluissa saavat. Palvelutuotannon ohjauksen, resurssien allokoinnin ja läpinäkyvyyden kannalta tieto olisi hyvin tärkeää.
Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen. Käytössämme on poikkeuksellisen laaja ja laadukas kansallinen rekisteri-infrastruktuuri ja työkalupakissa jo valmiina eväät toimivan ja dataan perustuvan seurannan rakentamiseksi myös mielenterveyspalveluihin.
Kysymys onkin nyt siitä, kuinka jo olemassa olevia rakenteita onnistutaan hyödyntämään ja löytyykö tähän tarvittava tahtotila. THL:ssä olemme tehneet useiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyötä hoitoilmoitusjärjestelmään perustuvien seurantavälineiden kehittämiseksi ja toivottavaa on, että jo tehtyä työtä saataisiin hyödynnettyä jatkossa laajemmin sekä paikallisessa että kansallisessa ohjauksessa. Yksi esimerkki tehdystä työstä on toimenpidekoodien kehitystyö.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoperusteisessa ohjaamisessa ollaan siirtymässä uudelle aikakaudelle, ja se olisi suotavaa ja tehokkainta aloittaa aikamme ajankohtaisimmasta kansanterveyshaasteesta. Nyt on aika ottaa käyttöön paljon nykyistä kehittyneempi mielenterveyspolitiikan ja -palveluiden tiedolla johtamisen malli ja välineistö.
Blogiin on haastateltu Talouden tilannehuone-hankkeeseen osallistunutta THL:n akatemiatutkija Lauri Sääksvuorta.
Kirjoitus on osa Yhteisen tekemisen tahto -blogisarjaamme.