THL:n blogi on yli neljän vuoden ajan tarjonnut lukijoille faktat tuntevien asiantuntijoiden kantaa ottavia artikkeleita, säännöllisesti pari kertaa viikossa, joskus useamminkin.
Blogin tavoitteena on ollut höystää mielipide vahvalla asiantuntemuksella – ei niinkään kerrata faktoja ja tutkimustuloksia. Tämä on tarpeen aikana, jolloin tieto halutaan yhä nopeammin ja tehokkaammin tukemaan päätöksentekoa. Silloin tutkimustulosten neutraali siteeraaminen ei aina riitä.
Asiantuntijan on osattava myös ottaa kantaa, mitä asiassa olisi hyvä tehdä, vaikka poliittiset päättäjät lopulta päätökset tekevätkin.
Viesti myös puree paremmin tämän päivän maailmassa, kun sen taakse asettuu persoona, elävä asiantuntija. Joku joka on selvästi jotain mieltä, eikä mene instituutioiden tai tutkimustulosten selän taakse. Sellaiseen puheeseen on lukijan helppo tarttua, ja ottaa itsekin kantaa, kirjoittaa blogin alareunaan palautetta, asiasta ja joskus vähän sen vierestä.
Taloustoimittaja kehaisi eräässä tiedotustilaisuudessa, ettei hänen enää tarvitse soittaa tiedotteen perään, ja kysyä lisätietoja antavan asiantuntijan mielipidettä, kun sen voi perusteluineen lukea suoraan hänen blogistaan. Siitä se on helppo poimia suoraksi sitaatiksi lehteen.
Niinpä kantaa ottavista blogeista on tullut suosittuja, meillä ja muissa organisaatioissa.
Mutta rajansa on myös mielipiteen voimalla.
Olen useammin kuin kerran kysynyt Pekka Hakkaraiselta, THL:n päihdeasiantuntijalta, mitä mieltä hän on kannabiksen viihdekäytön ja vapaan myynnin sallimisesta? Tähän mennessä mies ei ole kantaansa ilmaissut. Jollei kannaksi sitten voi lukea sitä, että hän haluaa varmistaa, että asiasta keskustelevilla ja päättävillä on käytössään paras mahdollinen tieto, ’pros and cons’, laillistamisen plussat ja miinukset.
Tätä työtä hän tekee kollegoineen mm. uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Tai sitä aiemmin Tutkimuksesta tiiviisti -julkaisussa.
Jos Hakkarainen itse ottaisi suoraan kantaa kannabiksen laillistamiseen, näin hän pohtii, tulkittaisiin sen jälkeen kaikki hänen esittämänsä tieto värittyneesti tietynlaisten silmälasien lävitse, plussien tai miinusten. Se taas haittaisi tiedon välittämistä yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Tutkimustiedosta, ainakin THL:n tuottamasta, olisi tullut mielipiteen vanki.
Suomalaisessa keskustelussa alkoholilain uudistamisesta on tällaisia piirteitä. Melkein mikä tahansa alkoholia koskeva tutkimustieto voidaan tulkita liberaalien tai holhoavien silmälasien lävitse. Filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen kantoi äskettäin haastattelussaan huolta, että alkoholitutkimuksessa sekoitetaan systemaattisesti tosiasiat ja arvot.
Laittomasta kannabiksesta keskusteltaessa on tutkimustiedon värittymisen vaara toki erilainen kuin alkoholista puhuttaessa. Alkoholi on ollut vapaassa myynnissä kauan, ja se on syvällä kulttuurissamme. Koko kansan päihteestä, sen myynnistä, maahantuonnista, kulutuksesta, haitoista ja juomatapojen muutoksista tarvitaan ja tuotetaan jatkuvasti ajantasaista tietoa.
Mietin, mitä asiantuntijalaitos voisi itse tehdä, jotta tuotettu tieto ei jäisi mielipiteiden panttivangiksi? Johtuuko faktojen ja mieliteiden välimatkan lyhentyminen siitä, että tukiessaan päätöksentekoa asiantuntijalaitos tekee johtopäätöksiä tutkimustuloksista ja laatii jopa ennusteita päätösten seurauksista.
Auttaisiko, jos vain pitäytyisimme tulosten raportoinnissa ja pidättäytyisimme johtopäätösten ja ennusteiden tekemisestä? Luulen, että tämä saatettaisiin ymmärtää huonona palveluna: mitä enemmän tietoa maailmassa tuotetaan, sitä enemmän tarvitaan tiedon tulkintaa.
Jos haluat olla suosittu, älä tuo ikäviä uutisia
Vai värjäytyykö tutkimustieto mielipiteeksi sen vuoksi, että alkoholia koskeva tieto on sinällään dramaattista: 2200 alkoholista johtuvaa kuolemaa vuosittain, yli 2 miljardia euroa haittojen kokonaiskustannuksia, merkittävä sosioekonomisten terveyserojen aiheuttaja, viikonloppuisin jopa puolet sairaaloiden päivystykseen tulevista tapaturmapotilaista on humalassa jne.
Pitäisikö THL:n noudattaa vanhaa neuvoa: jos haluat olla suosittu, älä tuo ikäviä uutisia? Sanansaattajaa ei kuitenkaan pitäisi ampua, vaikka viestinsä olisikin huono.
Ehkä voimme vain korostaa, että THL tuottaa tietoa koko yhteiskunnalle, sekä alkoholi- tai huumausainepolitiikan liberalisoinnin kannattajille että sen vastustajille. Ja kun eduskunta on ensi syksynä tehnyt päätöksensä alkoholilain uudistamisesta, tarvitsee maa sen jälkeenkin yhtä hyvin vastuullista alkoholitutkimusta kuin vastuullista alkoholipolitiikkaa.
Vastuullinen asiantuntijalaitos ottaa myös kantaa, ja perustaa kantansa faktoihin ja tutkimustuloksiin, THL:n tapauksessa terveyttä ja hyvinvointia koskeviin. Vastuullinen kansalainen ja päätöksentekijä osaavat antaa arvon tutkimustiedolle ja erottaa sen mielipiteistä. Päätöksiin vaikuttavat lopulta myös muut argumentit, esimerkiksi taloudelliset, ja ennen muuta arvot, joiden tuominen päätöksentekoprosessiin on päättäjien asia.
Kirjoittaja on THL blogin tuottaja.
Lue ja kuuntele lisää:
Erkki Vartiainen, Alkoholikeskustelu kuumenee – ehkä vähän liikaakin. THL blogi 29.8.2016
Pekka Hakkarainen, ym., Pilvee, pilvee. Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet. Yhteiskuntapolitiikka 1/2017.
Kannabiskeskustelun kolme raidetta. YP-radion haastattelussa tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
Kannabis ja terveys. Tutkimuksesta tiiviisti 17/2014.