Korona-aika muutti koulujen arkea monin tavoin. Etäopetukseen siirtyminen ja oppilashuollon palveluiden supistaminen vaikuttivat opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisten mahdollisuuksiin tukea oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Erityisesti ennaltaehkäisevää työtä jäi tekemättä.
Vaille tarvitsemaansa apua ja tukea jääminen voi johtaa oppimistulosten ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Korona-aikana toimintarajoitteiset nuoret jäivät muita nuoria useammin vaille tarvitsemaansa oppimisen ja hyvinvoinnin tukea opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisilta. Yleisimmin ilman oppimisen ja hyvinvoinnin tukea jäivät ne nuoret, joilla oli useita toimintarajoitteita samanaikaisesti. Nuoret, joilla oli psykososiaalisia rajoitteita, kuten päivittäistä masennusta ja ahdistusta, kokivat usein jääneensä vaille tarvitsemaansa koulukuraattorin tai psykologin tukea. Toimintarajoitteisten ja muiden nuorten psyykkinen oireilu ylipäätään on lisääntynyt koronaepidemian aikana.
Jokainen nuori on oikeutettu oppimisen tukeen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Oppilashuoltoon kuuluvat kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän tuki.
Nuorten hyvinvointi huolettaa ammattilaisia
Ennen korona-aikaa (2017–2019) toimintarajoitteisten nuorten tuen saaminen terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai opettajalta oli parantunut. Koronaepidemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimet kuitenkin (2019–2021) huononsivat tilannetta ja tarvitsemaansa tukea vaille jääneiden nuorten osuus lisääntyi. Terveydenhoitajan työpanosta siirtyi muihin tehtäviin ja terveystarkastuksia ei voitu toteuttaa normaaliin tapaan. Kuraattorit, psykologit ja opettajat ovat olleet monin paikoin etätöissä, mikä vähensi heidän moniammatillista yhteistyötänsä ja oppilaan yksilöllistä tukemista.
Oppilashuollon ammattilaiset ovat huolissaan nuorten hyvinvoinnista, ja vaikka rajoitukset ovat poistuneet ja opintoja suoritetaan lähiopetuksessa, ei huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista ole poistunut.
Hyvinvointialueilla on uusi mahdollisuus suunnata resursseja hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseen
Riittävän tuen järjestäminen ja oikea kohdentaminen on olennaista yhdenvertaisen oppimisen ja osallisuuden toteutumisen kannalta, samaten opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi ja inklusiivisen peruskoulun tavoitteiden jatkuvuuden varmistamiseksi. Tähän tarvitaan lisää opettajaresursseja ja oppilashuollon ammattilaisten työn oikeaa kohdentamista.
Toimintamallien ja resursoinnin tulee olla sellaiset, että niiden avulla voidaan turvata kaikkien nuorten tuen saaminen ja oppilashuollon palvelujen jatkuvuus normaali- ja poikkeusoloissa. Erityisen tärkeää jatkuvuuden varmistaminen on jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleville toimintarajoitteisille nuorille. Nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen on jokaisen koulun aikuisen tehtävä.
Nuorten oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelujen ja mitoituksen riittävyyttä seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Tämän vuoden alusta alkaen hyvinvointialueet järjestävät kaikki koulujen ja oppilaitosten terveydenhoitaja-, kuraattori-, psykologi- ja lääkäripalvelut. Tämä muutos voi olla myös uusi mahdollisuus suunnata hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvää moniammatillista tukea paremmin yksilön tarpeiden mukaisesti. Resursseista päätettäessä ja oppimisen ja hyvinvoinnin tukea järjestettäessä tulisi entistä peremmin kiinnittää huomiota toimintarajoitteisten nuorten tarpeisiin. Tarpeiden huomioiminen lähtee siitä, että toimintarajoitteiset nuoret tunnistetaan seurannassa ja kehitystyössä. Vain tunnistamalla nuorten tarpeet ja kiinnittämällä niihin huomiota voi tarpeisiin vastaamiseen tarvittavat resurssit ja toimenpiteet suunnitella ja suunnata oikein.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Tutkimus on toteutettu osana Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Tulevaisuutta luomassa -hanketta. Hankkeessa selvitetään THL:n, Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton toimesta vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviämistä poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Lisää tutkimuksesta:
Suomalaisten hyvinvointi 2022 kirja tiiviinä koosteena (pdf 461 kt)
Lue lisää
Changes in anxiety and depression and in the unmet need for support at school among adolescents with and without disabilities, 2017–2021: The effects of the COVID-19 pandemic. Disability & Health Journal.