Maamme joutui syksyllä 2015 uudenlaisen tilanteen eteen, kun tänne saapui turvapaikanhakijoita huomattavasti aiempaa enemmän. Ensimmäinen haaste oli saada tulijoille katto pään päälle, patja, peitto, tyyny ja ruokahuolto pelaamaan. Seuraavaksi aloitettiin alkuterveystarkastukset, tiedotettiin terveysasioista ja jaettiin vaihtovaatteita.
Tällä hetkellä merkittävin turvapaikanhakijoiden terveyteen liittyvä kysymys on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien hoito. Maahanmuuttovirasto kertoi syyskuun lopun tiedotteessaan, että lokakuun 2015 jälkeen vastaanottokeskuksissa on tehty viisi itsemurhaa. Itsemurhayritysten määrä on ollut ainakin kolminkertainen.
Turvapaikanhakijoiden mielenterveys
Mielenterveys on uudistuva voimavara, se kuluu ja uusiutuu joka päivä. Traumaattiset kokemukset ja menetykset altistavat mielenterveyden häiriölle. Mielenterveyttä edistävät ja ylläpitävät läheisiltä saatu tuki, tunne kuulumisesta johonkin ryhmään ja yhteisöön, kokemus oman elämän hallinnasta ja mahdollisuus olla aktiivinen toimija niin omassa elämässä kuin yhteisössäkin.
Perustarpeiden tyydyttäminen ja elämän ennakoiminen ja jatkuvuus ovat psyykkisen hyvinvoinnin peruspilareita.
Odottaminen vastaanottokeskuksissa kuluttaa mielenterveyttä. Maahanmuuttovirasto, vastaanottokeskukset, järjestöt ja lukuisat yksityishenkilöt ovat pyrkineet tukemaan voimavarojensa puitteissa turvapaikanhakijoita muun muassa tarjoamalla mielekästä tekemistä. Pitkään mielenterveyttä rasittaneissa, vaikeissa olosuhteissa eläneissä turvapaikanhakijoista osa on pärjännyt hyvin, osalla on arkea haittaavia mielenterveyden ongelmia ja osalla vaikeita ongelmia.
Lasten ja nuorten tilanne on vaikein: heidän tulisi kasvaa ja kyetä siirtymään omassa psykososiaalisessa kehityksessään eteenpäin huolimatta kuorimittavasta tilanteesta.
Turvapaikanhakijoiden oikeudet terveyspalveluihin
Aikuisille turvapaikanhakijoille kuuluu terveydenhuoltolain mukaan kiireellinen hoito, ja vastaanottolain mukaan myös terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömäksi arvioima hoito. Tärkeitä mielenterveyspalveluja ovat päivystyspalvelut ja itsemurhaa yrittäneen tapauksessa psykiatrinen arvio, jatkohoitosuunnitelma ja välttämätön jatkohoito.
Vastaanottolain mukaan alaikäisille kuuluvat samat terveyspalvelut kuin muillekin kunnassa asuville alaikäisille. Lasten ja nuorten mielenterveyden ja psykososiaalisen kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että turvapaikanhakijalapset ja -nuoret saavat heille lain mukaan kuuluvat palvelut. Niihin kuuluvat myös ehkäisevät palvelut kuten neuvola ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, joita on viime vuosina kehitetty havaitsemaan ja hoitamaan myös mielenterveyden ongelmia.
Itsemurhat ja yritykset koskettavat yhteisöä
Itsemurha tai sen yritys koskettaa Suomessa noin 30 läheistä joka päivä. Itsemurhan tehneen läheiset tarvitsevat kriisiapua sekä usein myös pitkäjänteisempää apua, sillä toipuminen vie aikaa. Ulkopuolinen apu on tarpeen, koska lähipiirissä ei usein ole keinoja tai voimavaroja itsemurhan käsittelyyn.
Mielenterveyden häiriöihin, erityisesti itsemurhayrityksen jälkeen tulisi saada nopeasti hoitoa. Yhden oven ja matalan kynnyksen periaatteella annettavan tuki on tärkeää. Itsemurhaa yrittänyt tarvitsee välittömän ensiavun lisäksi suunnitelman jatkohoidoksi ja hoidon vaikutusten seuraamisen.
Turvapaikanhakijoiden määrän yllättävä lisääntyminen on haastanut terveyspalvelumme. Laki ja ammattieettiset sitoumukset määrittävät hoidon periaatteet. Lasten ja nuorten tulee saada taustastaan riippumatta samat palvelut kuin muutkin alaikäiset kuntalaiset. Aikuisten kiireelliset mielenterveyden häiriöt tulee hoitaa ja itsemurhaa yrittäneille tulee aina ja poikkeuksetta tehdä hoitosuunnitelma.
Kun palvelujärjestelmä kohtaa uusia haasteita, esille tulevat järjestelmän vahvuudet ja heikkoudet. Uusi tilanne pakottaa kehittämään toimintatapoja, mikä auttaa ja hyödyttää jatkossa meitä kaikkia. Maailma ja oma yhteiskuntamme sen osana elävät nyt jatkuvaa muutosta.
Lue lisää:
Turvapaikanhakijoiden mielenterveyden tukeminen
Ventevogel P et al. Mental health and psychosocial support for refugees, asylum-seekers and migrants on the move in Europe: a multi-agency guidance note</a>; 2015.
Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke(PALOMA)