Vaikka pakolaiskriisi koskettaa eniten kehittyviä maita, pakolaisuus ja siirtolaisuus ovat lisääntyneet poikkeuksellisen nopeasti myös Euroopassa. Ensisijaisesti on pyrittävä poistamaan pakolaisuuden syyt, kuten sota tai väestöryhmien kohtaama vaino, mutta pitkittyneet kriisipesäkkeet ympäri maailmaa osoittavat, ettei tämä ole aina mahdollista.
Niinpä jopa tänne Pohjolan perukoille on tullut viime aikoina ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. He hakevat kansainvälistä suojelua vedoten vainoon tai muuhun vaaraan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan.
Osa heistä saa pakolaisstatuksen eli turvapaikan Suomesta. Heille kuuluvat kaikki kunnan asukkaan oikeudet ja palvelut, mukaan lukien vastaavat terveyspalvelut kuin mitä kunnan tulee järjestää muillekin asukkailleen. Turvapaikanhakija kuuluu hakemuksensa käsittelyn ajan turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin. Tällöin hänellä on oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Turvapaikanhakijoille on tarjottava heidän tarvitsemansa kiireellisen sairaanhoidon lisäksi myös muita terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimia terveyspalveluja. Erityisesti tämä koskee ensiapua, raskauteen ja synnytykseen, rokottamiseen, lastentauteihin, lääkehoitoon ja kroonisten tautien hoitoon liittyviä palveluta, mutta myös mielenterveys- ja sosiaalipalveluita.
Turvapaikkaa hakee myös paljon alaikäisiä. Heille on tarjottava terveyspalvelut saman laajuisina ja samoin perustein kuin niille lapsille, joilla on kotikunta Suomessa.
Tarvitaan EU:n pakolaismyönteinen kanta
Euroopan kansanterveysyhdistysten kattojärjestö (EUPHA) ja Kansanterveysjärjestöjen maailmanliitto (WFPHA) julkistivat Euroopan kansanterveyskonferenssissa lokakuun puolessa välissä pakolaisia koskevanlausunnon. Se esittää painokkaasti, että kaikkien Euroopan maiden on pyrittävä vähentämään pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden ylimääräistä ja turhaa kärsimistä.
Monen Euroopan maan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevat toimet ovat olleet tehottomia ja epäoikeudenmukaisia, jopa YK:n pakolaissopimuksen ja ihmisoikeuksien vastaisia. Kansanterveysjärjestöt kehottivat lausunnossaan, että EU muodostaisi yhtenäisiin arvoihin, sopimuksiin ja käytettävissä oleviin resursseihin perustuvan pakolaismyönteisen kannan, johon jäsenmaiden päätökset ja toimet pohjautuisivat.
Järjestöt muistuttavat, että toimia hidastaa yhtenäisen eurooppalaisen hätätilanteisiin reagoimiseen vaadittavien rakenteiden puuttuminen. Pahimmillaan tämä vaarantaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveyden ja hyvinvoinnin.
Julistuksessa vaaditaan jäsenmaita ja EU:ta:
- hyväksymään Maailman terveysjärjestön WHO:n ja YK:n pakolaisjärjestön UNHRC:n määrittelemät välttämättömät kansanterveyteen liittyvät toimet,
- toimeenpanemaan nämä kansanterveydelle kannalta tärkeät palvelut ja
- kohdistamaan erityinen huomio sukupuolittuneeseen väkivaltaan, kuten raiskaukseen.
Kansanterveysjärjestöjen tietoa tarvitaan
EU:n resursseihin ja demokraattiseen perintöön viitaten sen jäsenmailla on erityinen vastuu olla esimerkillinen ja toimia hyvien käytäntöjen esikuvana pakolaiskriisin solidaariseen ratkaisemiseen.
Kansanterveysjärjestöjen olisi yhdessä viranomaisten ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa jaettava tietämystään ja kokemuksiaan pakolaisten koulutuksesta, terveydenhoidosta ja kansanterveystyöstä. Tietojen on oltava oikeita, niiden on annettava oikean kuvan niin mahdollisista terveysriskeistä. Tämä edistää pakolaisten ja maassa jo asuvien ihmisoikeuksia. Näin vältetään pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden syrjintä ja stigmatisointi.
Lue lisää:
Turvapaikanhakijoiden terveys, hyvinvointi, palvelut ja lainsäädäntö, tietopaketti thl.fi’ssä