EU:n uuden juomavesidirektiivin tarkoituksena on turvata meille laadukasta talousvettä ja lämmintä käyttövettä myös jatkossa. Direktiivin sisällöstä on nyt saavutettu yhteisymmärrys ja direktiivi tullee voimaan ensi syksynä. Sen jälkeen jäsenmaat ottavat sen lainsäädäntöönsä.
Direktiivin myötä otetaan käyttöön kiinteistöjen vesijärjestelmien riskinarviointi sekä muutetaan veden mikrobiologisen ja kemiallisen laadun seurantaa riskiperusteiseksi. Tarkoituksena on parantaa veden turvallisuutta ja ehkäistä terveyshaittoja.
Legionellabakteerien vuoksi riskinarviointi tehtävä monille kiinteistöille
Legionellabakteerit on otettu mukaan direktiiviin, koska ne aiheuttavat runsaasti sairastumisia veden välityksellä. Legionelloihin liittyvä riskinarviointi on jatkossa tehtävä sellaisille kiinteistöille, joissa on epäilyä veden huonosta laadusta, niitä käyttävät keskimääräistä heikkokuntoisemmat ihmiset tai on mahdollista, että suuri määrä ihmisiä altistuisi legionelloille.
Erityisen tärkeää riskinarviointi on hoitolaitoksille ja sairaaloille, mutta myös esimerkiksi lastentarhat, koulut, majoitushuoneistot, rangaistuslaitokset sekä urheilu- ja virkistyskeskukset kuuluvat direktiivissä lueteltuihin esimerkkikiinteistöihin. Riskinarvioinnin kohteena olevista kiinteistöistä päättävät jäsenvaltiot itse.
Käyttöveden lämpötila on tärkeä osa riskinarviointia. Legionellabakteerit pystyvät lisääntymään kiinteistöjen vesijärjestelmissä, jos lämpimän veden käyttölämpötila jää liian matalaksi (alle 55 °C). Toisaalta myös liian korkea kylmän talousveden lämpötila (yli 20 °C) voi lisätä legionellojen kasvua.
Jatkossa kiinteistöistä on todennäköisesti mitattava aikaisempaa laajemmin legionellabakteerien pitoisuuksia. Jos legionellapitoisuus ylittää säädetyn raja-arvon, torjuntatoimiin on ryhdyttävä mahdollisten terveyshaittojen ehkäisemiseksi.
Virukset aiheuttavat paljon vesiepidemioita – seurantaan somaattiset kolifaagit
Direktiiviin on myös otettu uusi virusryhmä, somaattiset kolifaagit. Näitä viruksia on määritettävä vesilaitosten omavalvonnassa, mikäli laitoksen riskinarviointi osoittaa tämän tarpeelliseksi. Määrityksiä tehdään raakavesistä, mutta myös vedenkäsittelyn eri vaiheista, jos direktiivissä asetettu raja-arvo ylittyy.
Virukset ovat yleisin vesiepidemioita aiheuttava mikrobiryhmä. Jatkossa somaattisten kolifaagien määrittämisellä pystytään entistä paremmin arvioimaan ulosteperäisten virusten, kuten noroviruksen, aiheuttamaa riskiä ja siten ehkäisemään vesiepidemioita.
Uusia juomaveden kemikaaleja seurantaan
Juomaveden kemikaalien aiheuttamien riskien arviointia parannetaan ottamalla määritettäväksi uusia kemikaaleja. Jatkossa vedestä on määritettävä mm. joitakin hormonitoimintaa häiritseviä yhdisteitä sekä kokonaan uutena ryhmänä perfluoratut yhdisteet. Näistä analysoidaan terveysvaikutusten kannalta tärkeimpiä kemikaaleja.
Kemikaalien määrittämisellä halutaan varmistaa, ettei talousveteen päädy epäpuhtauksia esimerkiksi materiaaleista, rakennustuotteista tai vedenkäsittelykemikaaleista. Esimerkkinä haitallisista epäpuhtauksista on lyijy, jonka raja-arvoa tiukennetaan uudessa direktiivissä puoleen entisestä. Myös sen seurantaa tehostetaan.
Samoin seurattaviksi tulevat mm. desinfioinnin sivutuotteina syntyvät kloriitti, kloraatti ja haloetikkahapot, joiden raja-arvot on asetettu Maailman terveysjärjestö WHO:n raja-arvoa tiukemmaksi, jotta erityisesti pieniä lapsia voidaan suojella. Desinfioinnin sivutuotteiden osalta on kuitenkin tärkeintä varmistaa, että desinfioinnin teho säilyy riittävänä.
Maailman vesipäivää vietetään 22. maaliskuuta. YK:n julistaman päivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.