Toistuvat uutiset tuhkarokosta ja muista taudeista muistuttavat, että tartuntatautien aiheuttamat epidemiat ja niiden uhat ovat lisääntyneet. Asiantuntijalaboratorion tuottama laadukas ja luotettava analyysi on epidemiaselvityksen, tartunnanjäljityksen ja muiden torjuntatoimien kulmakivi.
Rauhan aikana työn merkitys on kuitenkin vaarassa unohtua ja huomio kiinnittyy lähinnä kustannuksiin.
Suomessa potilaan hoitoon liittyvä ensisijainen diagnostiikka on yleensä kliinisen mikrobiologian laboratorioiden vastuulla. Sitä tehdään yli 700 laboratoriossa ympäri Suomea.
THL:ssä toimivat asiantuntijalaboratoriot keskittyvät ensisijaisen diagnostiikan tueksi tehtävään jatkoanalytiikkaan. Sen avulla saadaan tärkeää luokittelutietoa viruksista, bakteereista ja muista mikrobeista.
Tietoja hyödynnetään muun muassa epidemioiden selvittämisessä, tartuntatautien seurannassa ja niitä jaetaan myös kansainvälisesti.
Asiantuntijalaboratoriot ovat tartuntatautien torjunnan kulmakivi
Laboratorioiden riittävä valmius ja varautuminen erilaisiin epidemioihin on tärkeää tartuntatautien torjunnan, mutta myös huoltovarmuuden kannalta.
Sekä paikallisiin että asiantuntijalaboratorioihin kohdistuu kuitenkin monenlaisia paineita, kun niukat resurssit pitäisi yhdistää kasvaviin tarpeisiin ja kehittyviin laboratoriomenetelmiin. Siksi resurssien järkevä käyttö ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää.
Kaupallisin perustein toimivien laboratorioiden mahdollisuudet harvoin tarvittavan laboratoriotoiminnan ylläpitoon ovat rajalliset. Myöskään jokaisen julkisen sektorin laboratorion ei kannata priorisoida valmiustoimintaa. Siksi toiminnan keskittäminen kansallisen tason asiantuntijalaboratorioihin on järkevää.
THL:ssä on viime vuosina otettu rutiinikäyttöön WGS eli mikrobien koko genomin sekvensointi ainoana Suomessa. Sen avulla voidaan tunnistaa mikrobien kuuluminen samaan tautirypääseen entistä tarkemmin.
Tällaisten tehokkaiden, mutta verrattain kalliiden menetelmien keskittäminen on kustannustehokas tapa järjestää laboratoriotoiminta Suomessa.
Kotimaista työtä ei voi korvata
Voisiko Suomessa tehtävää laboratorioanalytiikkaa ostaa halvemmalla ulkomailta?
Yleensä vastaus on ei, tai siinä ei ole järkeä. Tulosten saaminen viivästyisi pitkien kuljetusmatkojen takia. Tartuntatautien torjuntatoimet täytyy saada käyntiin mahdollisimman pian, jotta jatkotartuntojen määrä ja torjuntatoimien aiheuttamat kustannukset saadaan minimoitua.
Laboratoriotyö ei näy lööpeissä, kun tartuntatautien seuranta- ja torjuntajärjestelmät toimivat ja merkittäviä infektiouhkia ei ole. Silti vain asiantuntijalaboratorioiden riittävä valmius ja varautuminen takaavat, että pystymme toimimaan, kun epidemia oikeasti uhkaa.