Kulunut vuosi 2016 on ollut merkittävä vuosi vammaisten henkilöiden oikeuksille. Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista 10. kesäkuuta 2016, viimeisenä Pohjoismaana. Mutta mitä sopimus lopulta merkitsee – vai merkitseekö?
Ratifioituna vammaissopimus on osa Suomea velvoittavaa lainsäädäntöä. Sopimuksessa keskeistä on laaja-alainen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto sekä vammaisten yhdenvertaisen osallisuuden periaate. Sopimus velvoittaa ja samalla auttaa rakentamaan entistä esteettömämmän ja syrjimättömämmän yhteiskunnan.
Syrjintää esiintyy edelleen maassamme – joskus tuntuu, että entistä enemmän. Oikeusministeriö teki keväällä selvityksen vihapuheesta. Selvitykseen osallistuneista vammaisista henkilöistä jopa 36 prosenttia oli kokenut vihapuhetta tai häirintää useammin kuin kerran kuussa edeltävien 12 kuukauden aikana.
Myös Yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt vammaisten arjessa kokemaa syrjintää. Selvitys julkaistaan 12.12.2016.
Velvoite esteettömyyteen
Syrjintää tapahtuu monella tavalla. Joskus kuulee sanottavan, että onko vammaisten päästävä joka paikkaan. Vastakysymys voi olla, miksi ei pitäisi päästä?
Vammaissopimus velvoittaa esteettömyyteen. Se tarkoittaa sekä fyysisen ympäristön että tiedon ja viestinnän esteettömyyttä. Esteettömät ratkaisut eivät tule merkittävästi kalliimmaksi, kun esteettömyys ja saavutettavuus otetaan alusta asti huomioon.
Tiedon ja viestinnän esteettömyys tarkoittaa esimerkiksi, että verkkopalvelua pystyy käyttämään näkövammainen henkilö ruudunlukuohjelmalla. Se tarkoittaa esteettömiä pdf:iä, ei kuvamuotoisia pdf:iä, joita ruudunlukuohjelmalla ei voi lukea. Se tarkoittaa vaihtoehtoisia tekstejä esityksien kuviin ja kaavioihin, jotka ohjelma pystyy lukemaan.
Nämä kaikki ovat teknisiä asioita, jotka toivottavasti vähitellen muodostuvat rutiininomaisiksi käytännöiksi. Esteettömyys on huomioitava laajasti ja moninaiset tarpeet huomioon ottaen. Tarvitaan selkokielistä viestintää, josta esimerkiksi selkouutiset on hyvä esimerkki.
Me kaikki hyödymme esteettömyydestä jossain elämämme vaiheessa. Samalla vammaissopimuksen noudattaminen tekee maastamme kaikin tavoin yhdenvertaisemman yhteiskunnan.
Tärkein tekijä esteettömyydessä on kuitenkin psyykkinen – asenne. Vammaisuus hämmentää, ihmetyttää ja välillä pelottaa – kuten usein kaikenlainen erilaisuus. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnassamme on yhteisesti sovittuja periaatteita erilaisuuden kohtaamiseen. Periaatteiden on pohjauduttava moraaliin ja oikeudenmukaisuuteen. Me kaikki vastaamme yhdessä siitä, että periaatteet siirtyvät käytäntöön.
Näin ollen on syytä, erityisesti kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12. ja itsenäisyyspäivän alla, miettiä omia asenteitaan erilaisuutta kohtaan. Pohdinnan apuna voi käyttää tuota vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä sopimusta ja siihen kirjattuja periaatteita.
Hyvää vammaisten päivää ja itsenäisyyspäivää, meille kaikille.
Lue lisää:
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja. Suomen YK-liitto. Pdf. 0,3 Mb.
Henrik Gustafsson, YK:n vammaissopimus käyttöön! -käsikirja. Invalidiliitto 2016. Pdf. 1,3 Mb.
”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemistöryhmiin. Selvityksiä ja ohjeita 7/2016. Oikeusministeriö. Pdf. 2,6 Mb.