Hyviä uutisia suomalaisten kasvisten syönnistä saatiin tuoreesta (!) Finravinto 2012 -tutkimuksesta: kasvisten kulutus on lisääntynyt ja niiden osuus kuidun saannista on noussut. Mutta osa suomalaisista ei edelleenkään syö kasviksia juuri lainkaan.
Kasvisten käyttö saattaa tuntua hankalalta, ja siksi niiden hyötyjä on syytä taas kerran mainostaa, sillä kasvisten ja juuresten käyttö on sekä terveysteko että ekoteko. Kasviksilla ja juureksilla ruokaan saadaan makua vähemmällä suolalla ja rasvalla. Samalla tulee pienennettyä hiilijalanjälkeä ja suosittua lähiruokaa, usein huomaamattaan.
Kasvikset terveystekona
Ravintoarvoltaan kasvikset ovat monessa suhteessa ylivoimaisia kaikkiin muihin elintarvikeryhmiin verrattuna.
- Kasvikset sisältävät runsaasti ja monipuolisesti välttämättömiä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita (www.fineli.fi).
- Kasvikset sisältävät monia kasvisten toiminnoille välttämättömiä bioaktiivisia aineita kuten kasvisterolit, fenoliset yhdisteet, flavonoidit tai fytoestrogeenit. Valitsemalla päivittäin monenlaisia kasviksia, voimme luottaa siihen, että syömme näitä bioaktiivisia aineita oikeissa suhteissa.
- Kasvikuitu on kasvin solujen seinämän rakennusaine, suurimolekyylinen hiilihydraatti, joka jää pääosin imeytymättä ihmisen elimistössä. Kuidun saantia lisätään parhaiten kasviksilla ja ruisleivällä. Kuitu puolestaan suojaa monilta sairauksilta.
- Kasviksissa on vain vähän energiaa tuovaa tärkkelystä ja vähän nopeasti imeytyviä sokereita eli disakkarideja. Kasvikset ovat siksi jopa hedelmiä suositeltavampia.
- Runsaan kasvikuidun ja vesimäärän vuoksi kasvisten energiamäärä on pieni. Kasviksilla pidetään ruokavalion energiataso kohtuullisena, lisätään aterian täyttävyyttä ja parannetaan insuliinitasapainoa. Kasvikunnan tuotteiden energiassa on suuria eroja: lehtivihannesten energiamäärä on olematon, siementen energia taas on suurempi kuin leivän.
Kasvikset ekotekona
Kasvikunnan tuotteet tulevat ekologisen kierron kannalta lyhimmästä ruokaketjusta, monet tuotteet siirtyvät suoraan pellolta pöytään. Kaiken ruoan osuus hiilijalanjäljestä on noin 18 %, joka vastaa lähes liikenteen aiheuttamaa hiilidioksidikuormaa. Ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on siis tärkeää.
- Kasvisten osuus ruoan kulutuksen hiilidioksidipäästöistä on hyvin pieni. Naudanlihan ilmastovaikutus on hiilidioksidiekvivalentteina 15 kg/kg, kun perunan, vihannesten ja marjojen on vain 0,2 kg/kg. Kasvikset ovat täydellinen vastakohta elintarvikevalikoimamme napostelutuotteille, joissa on vain energiaa tuottavaa tärkkelystä, suolaa tai sokeria sekä usein kovaa rasvaa ja iso hiilijalanjälki. Suolatut, paahdetut ja kuorrutetut pähkinätkin kuuluvat tähän listaan. Pelkkä energia eli ”tyhjät kalorit” ovat tarpeettomia terveydelle, kukkarolle ja ympäristölle.
- Kasvikset ovat usein lähiruokaa. Tuotteen alkuperää kannattaa siksi kysellä. Kasviksista juurekset ovat ekologisin vaihtoehto, niitä kannattaa syödä runsaasti sesongin aikana, mutta ne ovat hyviä myös varastoituina. Käytä paljon juureksia ja palkokasviksia härkäviikkojen pataruokiin.
Näin lisäät kasvisten käyttöä
- Ruokailun suunnittelu auttaa lisäämään päivittäistä kasvisten käyttöä. Pidä kotona sopiva varasto jääkaapissa hyvin säilyviä kasviksia, kuten juureksia ja kaalikasveja. Osa kasviksista, kuten salaatit, taas säilyy vain rajoitetusti, ja niitä on hankittava kerran tai kaksi kertaa viikossa.
- Kokeile myös harvinaisempia perinnekasviksia. Näin talvella kurpitsa on ajankohtainen. Kokeile myös muiden ruokakulttuurien tuotteita kuten munakoisoa. Lehdissä esitellään usein juuri kauden kasviksia ja annetaan uusia herkullisia ohjeita niiden valmistamiseen. Netistä löydät valtavan reseptivalikoiman.
- Kokeile erilaisia valmistusmenetelmiä ja syö kasviksia sellaisenaan, raastettuna, öljyssä kuullotettuna ja ruoaksi valmistettuna. Ota kasviksia välipalaksi ja laita lapselle evääksi.
Tee siis hyvää itsellesi ja ympäristölle, sillä kasviksilla kevennät ruokavaliota, parannat sen ravintoarvoa ja pienennät ympäristökuormaa!
Lue lisää:
Elintarvikkeiden koostumustietopankki Fineli