Muutos lähtee pienestä. Muutosta voi verrata veteen heitettyyn kiveen, josta syntyvät renkaat vahvistuvat niiden edetessä kauemmaksi. Unelma muutoksesta alkaa jostakin pienestä, leviää ja vahvistuu. Jokaisella meistä on unelmia ja toisaalta myös vastuu paremmasta yhteiskunnasta ja sen rakentamisesta. Osallistuminen ja aktiivinen muutoshalu voivat tuottaa tuloksen äänestämällä, osallistumalla erilaisiin tilaisuuksiin tai tuomalla mielipiteensä ’buuaten’ mielenosoituksessa tai sosiaalisessa mediassa.
Tärkeää on tuoda esille oma näkemys perustellusti ja viedä unelmaa eteenpäin.
Vaikka demokratia tuntuu monesti arkipäiväiseltä ja selvältä, kansalaiset äänestävät yhä harvemmin ja osallistuminen yhteisten asioiden hoitamiseen on eriarvoistunut. Tämä tarkoittaa, että yhä harvemmat kansalaiset osallistuvat yhteisten asioiden hoitoon. Samalla päättäjien sosiaalinen, taloudellinen ja koulutuksellinen tausta ovat yhdenmukaistuvat, vaikka erilaiset taustat ja kokemukset voisivat rikastuttaa päätöksentekoa ja yhteisten asioiden hoitamista.
Kun demokratia toimii, kansalaisten ääni kuuluu ja tiedämme mitä palveluilta voidaan odottaa. Kansalaisten luottamus päätöksentekijöihin on yhteiskuntarauhan edellytys ja etu yhteiskunnan toimivuudelle. Tämä on mahdollista vain, jos hallinnon rakenteet, toiminta, palvelut ja uudistaminen ovat kansalaisille ymmärrettäviä ja osallisuus päätöksenteon valmisteluun, palveluiden suunnitteluun ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen on mahdollista. Lisäksi päätösten on oltava kansalaisten oikeustajua ja yhdenvertaisuutta tukevia.
Siksi myös mm. toimeentulohakemusten ruuhkautuminen ja turvapaikkahakemukset puhuttavat kansalaisia, sosiaalisen median toimijoita ja saavat aikaan yhteiskunnallista liikehdintää ja pohdintaa oikeudenmukaisuudesta, säällisestä kohtelusta ja yhdenvertaisuudesta palveluihin ja elämisen ehtoihin.
Pahoinvointi nakertaa demokratiaa
Suomalaisten usko omaan kansalaispätevyyteensä on vähäistä. Suomalaisen demokratian haasteita ovat äänestysaktiivisuuden lasku ja osallistumisen eriarvoistuminen. Tähän ovat vaikuttaneet yhteiskunnan muuttuminen, politiikan ja puolueiden roolien muutos sekä valintojen yksilöllistyminen että kansainvälistymisen ja talouden vaikutuksen lisääntyminen politiikan tekemiseen. Myös työttömyys, taloudellinen toimeentulo ja syrjäytyminen vaikuttavat kansalaisten osallistumiseen ja aktiivisuuteen.
Viimeisen viidentoista vuoden aikana osallisuuden edistäminen on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suomessa tämä keskustelu on liittynyt muun muassa hyvinvointivaltion muutokseen, ihmisten vieraantumiseen poliittisesta päätöksenteosta ja julkisten palvelujen laatuun mm. vanhusten, päivähoidon, koulujen ja pitkäaikaistyöttömien palveluiden suhteen.
Kunnilla on velvollisuus monipuoliseen viestintään ja tiedottamiseen avoimesti, aktiivisesti ja oikeaan aikaan asukkaita koskevissa asioissa. Tämä tukee osaltaan kuntien toiminnan läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten oikeutta hyvään hallintoon. Toisaalta kuntalaisten tulee saada tietoa hallinnon valmistelusta ja päätöksistä sekä tulla kuulluksi päätöksenteon eri vaiheissa.
Siksi monissa kunnissa ja kaupungeissa on laadittu ja toteutettu osallistumis- ja osallisuusohjelmia, joilla pyritään aktivoimaan asukkaita mukaan kehittämiseen ja kertomaan mielipiteensä milloin puistoista ja leikkipaikoista, liikenteestä, terveys- ja sosiaalipalveluista tai asemaakaavojen muutoksesta. Joskus yllättävät aiheet nousevat asukkaiden keskusteluun mediassa, erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Turhautunut kansalainen ei äänestä
Kunnissa on käytössä erilaisia kuntalais- ja käyttäjäkyselyjä, kuntalais- ja käyttäjäraateja, osallistuvaa budjetointia ja niin edelleen. Tällaiset osallistumismuodot eroavat toisistaan sen suhteen, ovatko ne pysyviä vai kertaluonteisia ja miten paljon niihin liittyy kansalaisten välistä puntaroivaa vai rekisteröidäänkö niissä ainoastaan yksittäisten kuntalaisten mielipiteitä.
Alhaalta ylöspäin suuntautuvien kansalaisosallistumisen muodot haastavat päätöksentekijöitä, koska näin voidaan nostaa uusia asiakysymyksiä päätöksenteon agendalle ja yrittää estää tai kumota tekeillä olevia päätöksiä. Kansalaisten omasta aloitteesta lähtevät osallistumismuotoihin sisältyy yllätystekijöitä: etukäteen päättäjät eivät tiedä milloin tai mistä aiheesta kansalaiset haluavat ottaa kantaa.
Päätöksentekijät saattavat ohittaa ja ohittavat usein tämäntyyppiset mielipiteiden ilmaukset, vaikka juuri kansalaisten aktiivisuus on demokratian perusta ja turhautunut kansalainen on usein menetetty äänestäjä. Jos kohtelu on reilua, luottamus päättäjiin säilyy ja avoimuus päätöksenteossa on osa arkipäivää. Toki tämä vaatii sekä päättäjiltä että kansalaisilta vastavuoroista keskustelua eli dialogia molempia kunnioittavalla tavalla.
Lue lisää:
Osallisuusohjelma. Jyväskylän kaupunki