Sote-uudistus kääntyi lisäämään byrokratiaa ja hallintokustannuksia

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat vastasivat tammi-helmikuussa Sosiaalibarometrinkysymyksiin, mitä tekijöitä he pitivät sote-uudistuksen onnistumisen edellytyksinä. Vastauksissa mainittiin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja hallinnon selkeys, hyvän johtamisen ohella.

Jos sote-johtajia on uskominen, vaarantaa hallituksen huhtikuun alun päätös uudistuksen, sillä palveluiden järjestämisen ja tuottamisen jyrkkä erottaminen toisistaan eri oikeushenkilöille sekä valinnanvapauden piirissä olevien peruspalveluiden yhtiöittäminen haittaavat palvelujen integraatiota ja tekevät palvelujärjestelmän hallinnan vaikeaksi.

Asiakkaiden ja kustannusten hallinnan kannalta on olennaista, että palvelut tarjotaan asiakkaiden tarvitsemina palvelukokonaisuuksina, niin että asiakas voi liikkua sujuvasti eri palveluiden ja palveluntuottajien välillä.

Hallituksen uusissa linjauksissa palvelujen kokoaminen selkeiksi kokonaisuuksiksi ja eri palvelujen ja palvelutuottajien yhteistyön rakentaminen nostetaan keskeisiksi tavoitteiksi, mutta niiden käytännön toteutus jää linjauksissa epäselväksi. Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että sirpaleisessa palvelurakenteessa palvelujen ohjaus sekä palvelujen tuottajien toiminnan arviointi ja valvonta vaativat maakunnissa jatkossa mittavasti lisäresursseja, kansankielessä byrokratiaa.

Miten tämä sopii yhteen julkishallinnon virtaviivaistamisen tai palveluiden kustannusten hallinnan kanssa?

Hyvää hallintoa vai parjattua byrokratiaa

Suomen julkishallinto on kansainvälisissä vertailuissa saanut hyviä arvioita tehokkuudesta, vähäisestä korruptiosta ja yleisestä edusta huolehtimisesta. Hallintotieteilijät ovat tosin panneet merkille, että hallinnon sisäinen laillisuus- ja taloudellisuusvalvonta on ollut laajaa, mutta toiminnan tarkoituksenmukaisuuden arviointi on varsin vähäistä.

Byrokratialla on meillä perinteisesti ollut liian huono maine. Hallinnon kehnous ja virkakoneiston turpoaminen on toistuvasti nostettu Elinkeinoelämän valtuuskunnan raporteissa syylliseksi suomalaisen yhteiskunnan hitaaseen uusiutumiseen ja heikkoon päätöksentekokykyyn.

Kansalaisten mielissä byrokratian karsiminen on säästökohteista tärkeimpiä. Seitsemän veljeksen Juhanin tavoin virkamiehet kirjoinensa ja protokollinensa koetaan ihmisen häijyiksi hengiksi, joista on vuosikymmenien ajan ammennettu aineksia byrokratiaa rienaaviin lauluihin.

Byrokratialla on monet kasvot – ratkaisevaa on, mihin sitä käytetään. Historioitsija Markku Kuisman sanoin byrokratia on alkanut pukeutua kalliisiin konsultin vaatteisiin.  Tuhlailu ja byrokratia ovat lisääntyneet – tehostamisen ja säästämisen nimissä!

Julkishallinnon uudistusten eri vaiheista on huolellista analyysia Isosta-Britanniasta, missä sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoistaminen ja palvelutalouden juurruttaminen alkoivat pääministeri Thacherinhallituskauden alussa vuonna 1979. Uudistuksia on sittemmin jatkettu sekä työväenpuolueen että konservatiivien johdolla. Sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiaho kuvaa prosessia kirjassaan Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa näin:

”Kun rahaa ensin haluttiin säästää ja siirtää vastuuta toiminnasta yksityisille hartioille, niin nyt rahaa on koottava fragmentoituneen toiminnan koossa pysymisen varmistamiseen ja valvontaan. Sen lisäksi on varmistettava, että kaikki osapuolet valvovat omaa toimintaansa ja käyttäytymistään itse. Orwell kääntyisi haudassaan, jos kuulisi tämän kaiken.”

Hallintokulut syövät säästöjä

Meillä Suomessa valmisteilla olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on määrä saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt, parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Ammattilaisia koetaan juuri nyt tarvittavan kipeästi lisää hoivan, hoidon ja huolenpidon tehtäviin. Lisäksi kansalaiset suhtautuvat nurjasti kaikkeen byrokratiaan.

Uudistuksen toteutus linjatussa muodossaan vaatii väistämättä merkittävää panostusta maakuntien sote-hallintoon. Se vaarantaa osaltaan säästöjen saavuttamista. Niukoista resursseista käytävän kamppailun ja kriittisen kansalaismielipiteen oloissa puitteet palvelujen ohjauksen ja valvonnan rakentamiselle ovat kovin ahtaat. Viisaalle johtajuudelle on nyt erityistä tilausta!

 

Lue lisää:

Sosiaalibarometri 2016

Marina Erhola, Markku Pekurinen, Sote-uudistuksesta tuli kumouksellinen. THL blogi 22.4.2016.

Timo T. Seppälä, Hallitus otti markkinaloikan tuntemattomaan. THL blogi 25.4.2016

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *