Panimoliitto on kysynyt, miksemme seuraisi alkoholipolitiikassa ”Tanskan mallia”.
Mutta mitä Panimoliitto tällä Tanskan mallilla tarkoittaa?
Tanskan muutoksista Panimoliitto kirjoittaa: ”Tanskassa laskettiin olutveroa 15 % rajakaupan hillitsemiseksi kesällä 2013 […] Kymmenen vuotta sitten Tanskassa vapautettiin alkoholimainonta ja muun muassa oluen tarjouskäytäntö normalisoitiin.. […] Alkoholipolitiikan muutosten jälkeen alkoholin kokonaiskulutus on laskenut!” Muutosten lisäksi Panimoliitto viittaa Tanskan muuhun vapaampaan lainsäädäntöön (mm. ei viinamonopoleja tai kellonaikarajoja).
Oluen kulutus on laskenut Tanskassa vuodesta 1983 lähtien ja alkoholin kokonaiskulutus vuodesta 1995. Näin suuret ja pitkään jatkuvat trendimuutokset johtuvat yleensä laajemmista kulttuurin muutoksista sekä alkoholipolitiikan kokonaisuudesta, eivät Panimoliiton esiin nostamista yksittäisistä toimenpiteistä.
Jos Tanska haluttaisiin nostaa esimerkiksi, pitäisi tehdä tarkempi analyysi, mitkä alkoholipoliittiset keinot ja muut muutokset ovat Tanskassa saaneet alkoholin kulutuksen vähenemään.
Luotettavin tieto alkoholipolitiikan vaikutuksista pohjautuu muutosten tutkimiseen
Alkoholipoliittista keskustelua käydään usein tyyliin ’Maassa X (usein Italia, mutta myös Saksa tai Tanska) on käytössä politiikka Y, eikä siellä ole Suomea enempää alkoholihaittoja.’
Meistä ei kuitenkaan tule italialaisia sillä, että säädämme lain Y. Maiden historiat, kulttuurit ja tavat eroavat toisistaan lukemattomin tavoin, ja ne vaikuttavat alkoholihaittojen tasoeroon enemmän kuin lait. Kulttuuria ja historiaa ei kuitenkaan lainsäätäjän ole helppo muuttaa.
Vakavasti otettava analyysi lakimuutosten todennäköisistä vaikutuksista ei perustukaan maiden vertailuun yhtenä ajankohtana. Tarvitaan katsaustutkimuksia siitä, millaisia vaikutuksia vastaavilla muutoksilla on yleensä ollut eri maissa.
Alkoholia koskeva lainsäädäntö ja alkoholin verotus ovat keskeisimmät kulutukseen ja haittoihin vaikuttavat keinot, joihin päättäjät voivat suhteellisen helposti vaikuttaa. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on paljon tutkimuksia ja katsauksia erilaisten alkoholipoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista, esimerkiksi Babor ym. Alcohol – no ordinary commodity tai OECD:n katsaus. Tutkimuksiin perustuvat myös WHO:n suositukset.
Tarjoushintojen salliminen ei vähennä kulutusta ja haittoja
Yksi Panimoliiton ”Tanskan mallista” positiivisena esimerkkinä nostama toimenpide on sallia alkoholin hinta- ja monipakkaustarjoukset.
Tarjouskieltojen vaikutuksista ei ole runsaasti tutkimusta, mutta paras tieto tulee Skotlannista, jossa tarjouskielto tuli voimaan vuonna 2011. Johtopäätöksenä oli, että ”tarjoushintojen kieltäminen on tärkeä osa politiikkaa, jolla pyritään vähentämään väestön alkoholinkäyttöä” (Robinson M. ym.). Toisen arvion mukaan vaikutus kohdistuu erityisesti ongelmakäyttäjiin (Meng Y. ym.). Tarjouskielloilla voidaan toisin sanoen osaltaan hillitä alkoholin kulutusta ja haittoja.
Alkoholivero puree Suomessa vaikkei Tanskassa
Olutveron kevennys on Panimoliiton mainitsemista Tanskan muutoksista merkittävin. Tanskassa olutveron tai sitä aiempi väkevien juomien veron kevennys eivät ole juurikaan lisänneet kulutusta, vaan pitkän laskutrendin takana on veropolitiikkaa suurempia voimia.
Suomella on oma tuore kokemuksensa alkoholiveron laskemisen vaikutuksista, joka noudattaa meta-analyysien pääsääntöä. Vuonna 2004 alkoholiverotusta alennettiin voimakkaasti, kulutus lisääntyi arviolta noin 10 prosenttia ja alkoholin aiheuttamia kuolemia tuli lisää vuosittain satoja.
Suomessa vuoden 2007 jälkeen tehdyt alkoholiveron korotukset yhdessä heikon talouskehityksen kanssa ovat vähentäneet alkoholin kulutusta ja haittoja.
Suomessa oluista kertyvä alkoholiverotuotto on noin 600 miljoonaa euroa. 15 prosentin veronalennus tarkoittaisi helposti yli 50 miljoonan euron verotulojen menetystä, vaikka huomioitaisiin verotetun oluen määrän lisääntyminen. Lukuun ei ole laskettu mukaan lisääntyviä kuluja alkoholihaitoista. Näin suuri subventio olisi tervetullut mille tahansa elinkeinolle.
Päätösten perustana arvovalinnat ja paras arvio vaikutuksista
Kun päättäjät pohtivat alkoholilain uudistamista, heillä on oikeus arvottaa erilaisia perusteita ja näkökulmia parhaan näkemyksensä mukaan. Alkoholielinkeinon intressit, muiden elinkeinojen vastakkaiset intressit, ’holhousvastaisuus’, kansanterveys tai mikä tahansa muu ovat kaikki legitiimejä perusteita tehdä poliittisia päätöksiä. Näistä painotuksista päättäjät vastaavat yksinomaan äänestäjille.
Meillä on kaikilla oikeus mielipiteisiimme, muttei omiin faktoihimme. Arviot, miten jokin toimenpide vaikuttaisi suomalaisten alkoholinkäyttöön tai haittoihin eivät voi perustua intressiryhmien retoriikkaan tai sosiaalisessa mediassa leviäviin käsityksiin. Arvioiden pitää perustua parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon toimenpiteiden todennäköisistä vaikutuksista.
Lue lisää
Tanskalainen alkoholipolitiikka tukee kotimaista elinkeinoa
15.2.2016, Panimoliitto
Panimojuomien kotimaanmyynti laski 3,4 prosenttia − käännetään suunta Tanskan mallilla
26.11.2015, Panimoliitto