Ammattilaisena lähisuhdeväkivallan pyörteissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamasta väkivallasta asiakastilanteissa on puhuttu jo pitkään. Mahdollisiin väkivaltatilanteisiin on varauduttu esimerkiksi muokkaamalla työympäristöä turvallisemmaksi. Mutta miten ammattilainen osaa varautua väkivaltaan omassa kodissaan läheisen satuttaessa? Mistä hän voi hakea apua lähisuhdeväkivaltaan? Asia voi tuntua liian arkaluontoiselta tai häpeälliseltä oman ammatin vuoksi, kun auttaja päätyykin autettavan rooliin.

Lähisuhdeväkivalta on sitkeästi juurtunut suomalaiseen kulttuuriin ja se on vakava ongelma maassamme. Silti, hieman ristiriitaisesti, se on yleisyydestään huolimatta edelleen vaiettu asia. Häpeän ja syyllisyyden taakka voi toimia esteenä avun hakemiselle ja saamiselle. Myös tiedon puute itse ilmiöstä ja sen eri muodoista voi vaikeuttaa asian eteenpäin viemistä ja siihen puuttumista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on mukana EU-rahoitteisessa IMPROVE-hankkeessa, jonka tavoitteena on muun muassa levittää tietoa lähisuhdeväkivallasta ilmiönä ja parantaa avun hakemisen mahdollisuuksia – myös lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ammattilaisille. Hankkeen puitteissa on haastateltu väkivallan kokijoita useassa eri maassa liittyen avun hakemiseen ja sen tiellä oleviin esteisiin.

Avun hakeminen voi lähisuhdeväkivallan ammattilaisena olla erityisen vaikeaa

Tutkimushaastatteluissa nousi esiin vaiettu aihe ammattiauttajien kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta henkilökohtaisessa elämässään. Vaikka ammattilainen kohtaa työssään lähisuhdeväkivallan kokijoita ja auttaa heitä saamaan apua, hänellä saattaa olla vaikeuksia tunnistaa ilmiötä omassa elämässään ja hakea apua siihen. Väkivallan tunnistaminen on kuitenkin ensimmäinen askel avun saamiseksi.

Osa haastateltavista toi esille, että avun hakeminen on vaikeaa myös ammattilaiselle ja siihen voi liittyä häpeää omasta ammatista auttajana. Miten hän, väkivaltatyön ammattilainen, oli ajautunut väkivaltaiseen suhteeseen omassa elämässään? Miten poliisi kehtaa hälyttää apua, kun puoliso lyö? Entä mihin turvakodin työntekijä voi mennä turvaan, kun kotona uhkaa väkivalta?

Avun hakeminen voi olla vielä hankalampaa, jos ammattiauttaja onkin yksityiselämässään tekijä – hän, joka pahoinpitelee kumppaniaan, lapsiaan tai muita läheisiään. Mistä hän voi hakea apua omaan väkivaltaisuuteensa? Lähisuhdeväkivalta on Suomessa erittäin yleistä, ja ammatti tai asema ei suojele ketään väkivallalta tai väkivaltaiselta käytökseltä.

Ammattilaisen oma suhtautuminen lähisuhdeväkivaltaan tärkeää

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen työssä voi herättää ammattilaisessa monenlaisia tunteita. Kaikkien sote-ammattilaisten on tärkeää pohtia omaa suhdettaan ja asennettaan lähisuhdeväkivaltaan. Jos on kohdannut itse elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa, voi se vaikuttaa käsityksiin väkivallasta.

Kokemukset voivat vaikuttaa myös siihen, miten väkivallan osapuoliin suhtautuu. Henkilökohtaista suhdettaan väkivaltaan voi pohtia esimerkiksi maksuttoman THL:n Puutu väkivaltaan-verkkokoulun avulla. Koulutus lisää työntekijän valmiuksia auttaa väkivallan kokijoita ja myös suojaa työntekijää. Asiakkaan kohtaaminen ja auttaminen helpottuu, kun työntekijöillä on riittävä osaaminen ja ymmärrys lähisuhdeväkivallasta.

Jokaisella on oikeus saada ja hakea apua

Jokainen ihminen taustaan katsomatta on oikeutettu saamaan tukea ja palveluja lähisuhdeväkivaltaan. Jos avun hakeminen omalla nimellä tuntuu vaikealta, on apua saatavilla myös nimettömästi. Suomessa, kuten muissakin Euroopan maissa, on valtakunnallisesti toimivia matalan kynnyksen palveluja.

Yksi tällaisista palveluista on auttava puhelin Nollalinja, jonne voi soittaa nimettömästi. Päivystäjä ei näe puhelinnumeroa puhelun aikana eikä sen jälkeen. Puhelusta ei jää jälkeä myöskään puhelinlaskuun. Myös Nollalinjan chatissa voi keskustella nimettömästi ammattilaisen kanssa.

Suomessa on 29 turvakotia eri puolilla maata. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeva voi hakeutua omasta asuinpaikasta riippumatta mihin tahansa näistä, ilman lähetettä. Aikuinen asiakas voi tulla turvakotiin halutessaan myös nimettömästi. Monilla paikkakunnilla toimii lisäksi järjestöjen ylläpitämiä väkivaltatyön avopalveluja, jotka auttavat myös väkivaltaa käyttäviä henkilöitä.

Päämääränä turvallinen elämä

Lähisuhdeväkivaltaan on aika suhtautua kuin muihinkin kansanterveysongelmiin ja pyrkiä aktiivisin toimin ennaltaehkäisemään ilmiötä Suomessa. Siitä koituisi myös suuria taloudellisia säästöjä. Tutkimuksen mukaan naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat Suomessa 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kustannuksia aiheutuu sosiaali- ja oikeuspalveluille. Yhteiskunnan pitää rakenteillaan tukea väkivallan osapuolia saamaan ajoissa apua tilanteeseen, sillä seuraukset ovat haitallisia niin yksilöille itselleen kuin koko yhteiskunnallekin.

Lähisuhdeväkivalta koskettaa välittömästi tai välillisesti isoa osaa väestöstä. Se voi vähentyä vain, jos ongelma tunnustetaan – sitä ei piilotella, vähätellä tai selitellä pois. Todetaan, että ajat ovat muuttuneet ja ryhdytään aktiivisiin toimiin ilmiön kitkemiseksi yhteiskunnastamme. Päämääränä tulee olla turvallinen elämä läheisten kanssa ilman pelkoa väkivallasta tai sen uhkasta – oli avun hakija väkivaltatyön ammattilainen tai ei.

EU:n Horisontti 2021 -ohjelma (HORIZON Innovation Actions Grant Agreement No. 101074010).