Antibioottiresistenssi, eli bakteerien kyky vastustaa antibiootteja, on lisääntynyt koko 2000-luvun ja sama kehityssuunta jatkuu myös lähivuosina. Suomessa tilanne on vielä melko hyvä, mutta useille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy myös meillä.
Antibioottiresistenssin vaikutukset näkyvät kuntatasolla esimerkiksi vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamina epidemioina hoitolaitoksissa. Infektioiden hoito hankaloituu ja menetetyt elinvuodet, lisääntyneet sairaalapäivät ja elämänlaadun heikkeneminen lisäävät kustannuksia.
Maailman terveysjärjestö WHO:n laskelmien mukaan antibioottiresistenssi aiheuttaa 700 000 kuolemaa vuosittain. Meillä Suomessa tämä tarkoittaa lähes sataa ylimääräistä kuolemaa joka vuosi, ja luku suurenee, mikäli kehitystä ei saada pysäytettyä.
Antibioottiresistenssin aiheuttamat kuolemat ja kustannukset ovat kuitenkin estettävissä. Euroopan tautikeskus ECDC:n mukaan 80 prosenttia antibioottiresistenssin aiheuttamista kuolemista voitaisiin estää, jos torjuntaan panostettaisiin vuosittain 1,5 euroa henkeä kohden. Suomessa summa olisi 8,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Mitä voimme tehdä?
Antibioottiresistenssiä torjumalla voidaan helpottaa potilaan hoitoa ja vähentää kustannuksia. Kaikkein kustannustehokkain keino torjua antibioottiresistenssiä on tehostaa käsihygieniaa. Sen avulla voidaan vähentää hoitokustannuksia niin, että käsihygienian tehostamiseen käytetyt rahat on mahdollista saada takaisin jopa 15-kertaisena.
Käsihygienian lisäksi myös panostaminen muuhun hygieniaan hoitolaitoksissa on tehokas keino vähentää infektioita ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Myös antibioottien käytön ohjaus sairaaloissa ja hoitolaitoksissa on tärkeää. Sen avulla voidaan vähentää kaikkein heikkokuntoisimpien potilaiden riskiä saada resistentin bakteerin aiheuttama infektio. Kaikkein suurimmat hyödyt saadaan, kun torjuntatoimet kohdistetaan sairaaloihin.
Muita keinoja ovat esimerkiksi erilaiset kampanjat, joilla voidaan lisätään yleistä tietoisuutta antibioottiresistenssistä, sekä nopea diagnostiikka ja ajantasainen resistenssitilanteen seuranta.
Vastuu torjuntatoimien toteuttamisesta on kunnilla
Antibioottiresistenssin torjuntaa ohjaa Suomessa lainsäädäntö ja vastuu torjuntatoimien toteuttamisesta on kunnilla. Suomessa on tehty ensimmäinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma vuosille 2017–2021. Suunnittelun ja ohjauksen lisäksi torjuntatoimet vaativat myös erillistä rahoitusta, mutta toisin kuin joissakin naapurimaissamme, Suomessa sitä ei ole järjestynyt.
Yleensä taloudelliset hyödyt ohjaavat poliittisia päätöksiä. Toivottavasti antibioottiresistenssin torjumiseen ohjataan varoja ajoissa ja tehdään järkeviä päätöksiä kaikilla tasoilla. Näin voidaan säästää sekä ihmishenkiä että kustannuksia.
Mitä aiemmin tilanteeseen puututaan, sitä pienemmin kustannuksin selviämme. Ja samalla teemme osamme, että antibioottien teho säilyy myös tulevaisuudessa.
Kuntavaalit 2021 -blogisarjassamme pohdimme kuntien muuttuvaa roolia.