Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden perusteeton julkinen kampittaminen ja kyseenalaistaminen nakertavat ihmisten luottamusta tutkittuun tietoon ja antavat tilaa huhuille ja väärälle tiedolle. Tämä voi oleellisesti vaikeuttaa paitsi selviytymistä koronakriisistä myös muiden yhteiskunnallisten ongelmien ratkomista. Rakentava keskustelu on toimivan yhteiskunnan ja tutkimusyhteisön ydin. Emme tutkimuslaitoksena kaihda argumentointia.  Arvostamme sitä.

Tieteellinen tieto on luonteeltaan sellaista, että se ei esitä lopullisia totuuksia vaan täydentyy ja korjaantuu sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan. Tutkimustuloksia saa ja pitää voida arvioida kriittisesti. Rakentava ja perusteltu vasta-argumentointi vie tutkimusta eteenpäin.

Riippumaton tutkitun tiedon tuottaminen on perustavanlaatuisen tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa. Ilman sitä päätöksenteko perustuu pahimmillaan olettamuksiin, joille ei ole minkäänlaista pätevää pohjaa.

Yksi THL:n tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. THL:n asiantuntijat ja tutkijat on valittu tehtäviinsä tieteellisten ansioidensa perusteella. Heidän työnsä perustuu riippumattomuuteen, ja he ovat osa sekä kansallista että kansainvälistä tiedeyhteisöä.

Tutkijamme ja asiantuntijamme eivät tee poliittisia päätöksiä.

Päätökset esimerkiksi koronakriisiin liittyvistä toimista Suomessa tekee maan hallitus pääministerin johdolla. Hallitus kuulee eri asiantuntijoita ja osapuolia ja perustaa päätöksensä ministeriöiden valmisteluun, yhteiskunnalliseen kokonaisnäkemykseen ja poliittiseen harkintaan.

Koronavirukseen liittyy paljon epävarmuutta. Mitä enemmän tutkimustietoa viruksesta kertyy, sitä paremmin kriisiin pystytään vastaamaan. Arviot epidemian kehittymisestä perustuvat aina tämänhetkiseen tietoon.

Tilannekuva rakentuu ja täydentyy useiden eri asiantuntijoiden yhteistyönä. Työssä ovat mukana THL:n lisäksi monet yliopistotutkijat ja sairaanhoitopiirien lääkärit.

Ero normaalitilanteeseen on siinä, että koronakriisissä tarve tehdä päätöksiä on välitön ja välttämätön. Tällöin asiantuntijat joutuvat käyttämään kaikkea tähän asti kertynyttä tietoa ja kokemustaan muodostaakseen sillä hetkellä parhaaksi arvioiman kantansa – hyvin nopeasti.

Johtaja Mika Salmisella on THL:n johdon ja henkilöstön täysi tuki. Salminen on professori, virologian dosentti ja Euroopan tartuntatautivirasto ECDC:n tieteellisen komitean jäsen.  Hänen arvionsa koronakriisistä eivät ole ”ainoastaan mielipiteitä”, kuten Ilta-Sanomien entinen vastaava päätoimittaja kommentissaan kirjoittaa (5.5.2020), vaan perustuvat tutkittuun tieteelliseen tietoon ja pitkään kokemukseen.

Salminen johtaa tartuntatautien seurannasta ja torjunnasta vastaavaa osastoa THL:ssä ja on tammikuusta alkaen hoitanut koronavirukseen liittyvää työtä täysipäiväisesti.

Toivomme, että hän saa jatkaa virkatyötään ilman henkilöön käyvää asiatonta arvostelua.

Koronakriisi herättää runsaasti huolta ja hätää ja siten oikeutettuja kysymyksiä ja intohimoja. Osallistumme mielellämme keskusteluun. Samalla toivomme, että keskustelu pysyy asiassa ja on rakentavaa.

Kommentit

Kunnamo

12.05.2020 07:09

Eipä THL ole halunnut argumentoida ja käydä keskustelua muissakaan asioissa. Vetelee taustalla naruista ja aiheuttaa ajojahdin kilpirauhaspotilaita kunnolla hoitavia lääkäreitä vastaan

Erkki Pekola

07.05.2020 23:39

Käsittämätöntä jeesustelua.
Olen usealla tavalla riskiryhmää (ikä, krooniset sairadet) ja en tunne mitään tuskaa jos noudatan ns. suosituksia ja ohjeita miten välttäisin saamasta tartuntaa ja toisin päin levittämästä tartuntaa, jos oireettomana niitä minussa olisi.
Menin tänään ostoksille lähikauppaan, autolla tietenkin, vaikka etäisyyttä oli vajaa ½ kilometriä. Varustauduin sellaisella paperimaskilla (joka ehkäisee tehokkaasti tupakointia ja suutelemista) ja laitoin sen naamalleni vasta kaupan pysäköintitalossa. Otin kasiini puhtaat puuvilla sormikkaat ja syöksyin tungokseen, jonka aiheuttivat myymälän uudistustyötä tekevät nikkarit, maalarit jne. Asiakkaita erikoisen vähän.

Myymälässä oli arviolta alle 100 asiakasta. Plus henkilökuntaa valmistelemassa Äitienpäivän ruuhkaa. Yritin edetä joutuisasti ja silti hämmästelin, että moiseen kauppaan oli eksynyt arviolta alle viisi (5) asiakasta, joilla oli kaltaiseni suojaus.

Eräät haluavat käydä olevasta arkitodellisuudesta irrallista keskustelua huomaamatta, että koronan kaltaisen pandemian nujertaminen ei onnistu, jos alennutaan joutavaan väittelyyn metodeista. Jos hallituksen ja asiantuntijaorganisaatioiden suosituksiin ja kehoituksiin etsitään aktiivisesti porsaanreikiä, niin unohdetaan sitten se alkuperäinen tarve saada kansallinen hallituksen määrittämä strategia taudin nujeratamiseksi.

Petri Voutilainen

07.05.2020 19:37

Miksi THL:n sivuilla lukee: ”Kasvomaski ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta.” Sivuilla tulisi lukea, että ei ole the CONORTS -statementin laatuvaatimusten mukaista randomisoitua tutkimusta, joka osoittaisi kasvomaskin hyödyt. Maalaisjärjellä ilman professorin titteliä on pääteltävissä, että kasvomaski vähentää myös käyttäjän riskiä saada COVID19-tartunta lähikontaktitilanteessa, koska kyseessä on nykykäsityksen mukaan pääasiassa pisarateitse leviävä tauti. Koronavirus on halkaisijaltaan 125nm, ja voi pujahtaa monen maskin läpi tai ohi, mutta ei yksin aiheuttane tartuntaa. Pisara, jonka koronavirus tarvitsee pystyäkseen aiheuttamaan tartunnan on sen sijaan pienimmillään halkaisijaltaan noin 125um eli 1000 kertaa koronavirusta suurempi ja tilavuudeltaan 1000milj kertaa koronavirusta suurempi. Pisara pysähtyy suurella todennäköisyydellä myös kangasmaskiin, jos ei putoa maahan. Huomattakoon, että kaikissa maissa, jossa koronaepidemia on saatu pysäytettyä on otettu käyttöön laajamittainen kasvomaskien käyttö, johon tulisi todennäköisesti yhdistää myös silmien suojaaminen.
Kangasmaskin käyttäjältä vaaditaan huolellisuutta, mutta ihminen, joka vaivautuu tekemään kangasmaskin on todennäköisesti juuri se, joka käsittelee maskia huolellisesti. Toisaalta, jos kaikki suojaisimme toisiamme, niin epidemia pysähtyisi, vaikka THL:n järjenvastainen väittämä olisi totta.

Kansalainen

07.05.2020 08:10

Kiitos tästä tekstistä! Juuri näin tulisi toimia, mutta THL:n viestintä ei ole lainkaan tavoittanut näitä tekstissä kuvaamiasi asioita epidemian aikana. Tieteellisestä tiedosta tulee jokaisessa pikku posterissakin esittää johtopäätösten lisäksi myös käytetty data, menetelmät ja lähdeviitteet. Nämä puuttuvat tyystin esim. nettisivuillanne olevista suosituksista. Nyt kyseessä on astetta järeämpi tilanne, kun tieteellisten johtopäätösten perusteella ihmisten arkea rajoitetaan, joten tarve täsmällisyydelle ja avoimuudelle viestinnässä on tavallista suurempi. Me kansalaiset emme kaipaa pelkkää conclusionia ja suositusta – jokainen tieteen tekijä ymmärtää, että siihen sisältyy epävarmuutta. Kaipaamme dataa, yksityiskohtaista kuvausta käytetyistä menetelmistä sekä lähdeviitteet, kiitos. Julkisuuslaki mahdollistaa näiden julkaisemisen kaikille tiedoksi.

Esa

07.05.2020 00:53

Jos rajoitukset poistetaan, maskipakko on ainoa oikea tapa edetä. Valtion pitää polkaista tuotanto käyntiin mahdollisimman nopeasti. Talouden ja hyvinvointivaltion säilymisen kannalta rajoitukset pitää poistaa. Tohtoreilla tai titteleillä on kriisin hetkellä aika vähän käyttöä. Ammattipelurin luonne ratkoo ongelmat tehokkaimmin – siis ihminen, joka on tottunut toimimaan ja vetämään johtopäätöksiä puutteellisen informaation perusteella.

Fyysikko

07.05.2020 00:39

Nimimerkki ”Kiia” pureutui ongelman ytimeen erittäin hyvin. Kaikki epidemian mallinnuksen kannalta olennainen data ja mallit on viipymättä avattava jokaisen halukkaan ruodittavaksi. Aivan liian monessa detaljissa THL:n johtopäätökset näyttävät olevan ristiriidassa kenen tahansa nähtävillä olevien havaintojen kanssa. Tälle varmaankin on hyvät syyt, jotka olisivat ilmeisiä kenelle vain kun pääsisi tutustumaan aineistoihin.

Esimerkiksi kouluja avatessa THL totesi, että ajatus siitä, että lapset tartuttaisivat aikuisia olisi lähinnä teoreettinen. Suomessa on kuitenkin ihan omasta takaa havaintoja maaliskuulta, että koululainen toi koronan kotiin ja tartutti muun perheen. Myös vertaisarvioitua, tieteellistä näyttöä lasten osuudesta viruksen kantajina löytyy. Uuttakin tietoa on julkaistu, mutta THL ilmeiseseti pitäytyy arviossaan?

Hetemäen raportissa kerrotaan jäävuoriharhasta, jonka mukaan tilastot vääristyvät, kun vain pahimmat tapaukset tulevat esiin. Meillä on kuitenkin näyttöä siitä, että jäävuoriharha on meillä vähäinen. Ilmeinen osoitus tästä on, että koronapotilaita tulee sairaaloihin perin vähän siihen nähden, että taustalla olisi joku massiivinen epidemia. Sairaanhoitoa vaativien osuus meillä voidaan arvioida tunnetuista tartuntaketjuista. Toinen suora osoitus on THL:n tuore vasta-ainetutkimus, jonka mukaan pk-seudullakin vasta-aineita löytyi vain yksi 500 tutkitusta.

Kolmas tekijä on varsin tasapainoiselta näyttävä positiivisten ikäjakauma. Jos meillä olisi jäävuoriharha, vakavasti sairastuvat ikäihmiset olisivat yliedustettuja kuten Ruotsissa tai Italiassa. Nyt testeihin pääsee melko hyvin kuka vain, myös lievin oirein. Silti positiivisten osuus testeistä on painunut alle kolmen prosentin.

Moni mittari osoittaa yhtäpitävästi, että meillä ei ole monikymmenkertaista taustaepidemiaa vaan pikemminkin 2-3-kertainen, jos sitäkään. Suomalaiset ovat säästyneet koronainfektiolta lähes kokonaan ja suuressa osassa maata koronaa ei esiinny juuri lainkaan. Onkohan tässä tilanteessa sittenkään järkevää hypätä Ruotsin tielle?

Soveltavan tieteen asiantuntija

07.05.2020 00:12

Mika Salminen on tehnyt hyvää työtä kunnioitettavalla asenteella. Koronan rajoittaminen vaatii ikäviä arvioita ja suosituksia, koska virus on hankala. Terveyttä ja turvallisuutta arvostava enemmistö on kiitollinen Salmisen ja muiden vastuullisten lausuntojen laatijoiden panoksesta. Tulokset ilahduttavat. Monet harmittelut toki ovat luonnollisia. Ketäpä ei ns. ottaisi pannuun, kun vapauteen puututaan ja talousharmit alentavat tulevaisuuden odotuksia. Älkäämme kuitenkaan ottako syntipukeiksi henklöitä, jotka ponnistelevat terveytemme hyväksi!

Ismo Alhoniemi

06.05.2020 23:10

”THL:n pääjohtaja niisti ja vaikutti sairaalta tiedotustilaisuudessa – pahoitteli esiintymistään myöhemmin”. (STT 13.3.) Hyvin oli asiat hoidossa.

Kiia

06.05.2020 23:01

Kuka määrittelee, missä vaiheessa tutkijan tai tutkimusorganisaation kyseenalaistaminen on perusteetonta? Kysehän on siitä, että useat tutkijat, journalistit, lääketieteen ammattilaiset ja kansanedustajat ovat ensin pyytäneet, sittemmin vaatineet saada nähtäväksi tieteelliset perusteet valitulle linjalle toimenpiteineen. Tiedämme, kuten on kerrottu, linjan perustuvan aiemmin julkaistuun muistioon sekä Hetemäen raporttiin. Kummastakin puuttuvat lähdeviitteet lähes jokaiselle esitetylle väitteelle. Kritiikkiä on annettu siitä, ettei näitä viitteitä lukuisista pyynnöistä huolimatta ole esitetty missään. Onko tämä perusteetonta?

Hetemäen raportin ja siihen liittyvän tiedotustilaisuuden myötä muitakin rivikansalaisia on herännyt kyseenalaistamaan, mistä väitteet tulevat. Onko kansalaisella oikeus tietää, mihin häntä koskevat päätökset pohjaavat? Onko tästä oikeudesta huomauttaminen perusteetonta?

Ette ole käyneet rakentavaa keskustelua, vaikka siihen on avattu lukuisia mahdollisuuksia. Nämä pyynnöt on niin THL:n, Mika Salmisen kuin hallituksen puolesta johdonmukaisesti ohitettu. Kysymyksiin ei vastata. Viitteitä ei julkaista. Siinä vaiheessa kun iltapäivälehden kolumnisti päättää kirjoittaa aiheesta kolumnistimaisen kärkevästi, te valitsette uhriutumisen tien, ja ministerit raivoavat kansalle Twitterissä. Onko tämä rakentavaa keskustelua? Onko se asiallinen vastaus ydinkysymykseen: ”Missä lähteet ja miksi niitä ei pyynnöistä huolimatta julkaista?” Sanot, ettette kaihda argumentointia. Miksi ette argumentoi? Tässä on perusteettoman syytöksen makua. Rakentavaa keskustelua on yritetty käydä. Te ette ole osallistuneet siihen.

Tieteellisen tiedon perusluonteella ei ole mitään merkitystä. Muistio on laadittu jonkin senhetkisen tiedon pohjalta. Raportti on laadittu jonkin senhetkisen tiedon pohjalta. Teiltä ei ole vaadittu täydellisyyttä tai tulevaisuuden ennustamista. Teiltä on pyydetty lähteitä näissä dokumenteissa esitettyjen väitteiden tueksi. On turhanpäiväistä penätä rakentavaa ja perusteltua vasta-argumentointia, kun ette esitä rakentavaa saati perusteltua argumenttia.

Kukaan ei tähän asti olisi osannut ajatellakaan, että THL tekisi poliittisia päätöksiä. Maan hallitus on kuitenkin johdonmukaisesti, pontevasti ja toistuvasti koko kriisin ajan antanut vahvan viestin siitä, että tehdyt päätökset pohjautuvat puhtaasti teidän asiantuntijoidenne arvioihin. Se on toistuvasti väistänyt itseensä kohdistuvan kritiikin ja kysymykset viittaamalla näihin asiantuntijoihin. Tätä on turha kiistää, sillä todistusaineisto on olemassa. On saivartelua nostaa tämä seikka keskiöön. Hallitus ei ole asiantuntija. Te olette. Teidän, erityisesti Mika Salmisen, lausuntoihin luotetaan. Niihin nojaa Suomen strategia tässä kriisissä, halusitte tai ette. Se, ettei THL tee poliittisia päätöksiä on tahallinen pyrkimys muuttaa keskustelun suuntaa.

Hallitus, pääministeri mukaanlukien, perustaa nämä poliittiset päätökset täysin asiantuntijoiden arvioille. Näin asiantuntijoilla on vastuu siitä, että heidän arvionsa pohjautuvat parhaaseen senhetkiseen tietoon, visusti erillään ideologiasta, henkilökohtaisista arvoista tai mielipiteistä. On täysin aiheellista kysyä, mihin asiantuntija arvionsa pohjaa. Myös erinäiset kansanedustajat ovat tämän tuoneet esiin toistuvasti.

Mikäli Mika Salminen pohjaa arvionsa tutkittuun tieteelliseen tietoon, suoraan sanoen on aika ihmeellistä, ettei voida kertoa, mitä tämä tutkittu tieteellinen tieto on, ja julkaista sitä muidenkin luettavaksi. Suosittelisin sitä, sillä tällä hetkellä Salmisen arviot ovat ristiriidassa muiden lukeman, tutkitun tieteellisen tiedon kanssa. Ymmärtänet jo asemasi kautta, että tällaisen tiedon vertailu kuuluu tieteen keskiöön. Vertailu on aiheellista, ja myös Salmisen käyttämää tietoa pitää voida arvioida ja verrata muuhun olemassaolevaan tietoon. Onko tämän sanominen ääneen perusteetonta, epäasiallista? Tuleeko asiantuntijan käyttämään tietoon luottaa näkemättä sitä vain siksi, koska sitä käyttää asiantuntija? Entä sitten, kun ristiriitaista tietoa käyttää toisaalla joku toinen asiantuntija? Kumpi asiantuntija on valinnut parempaa tietoa? Tuleeko Mika Salmisen valitsemaan tietoon luottaa näkemättä sitä, koska hän on Mika Salminen?

Osallistukaa siihen keskusteluun sen sijaan, että vain kerrotte, kuinka mukavaa siihen olisi osallistua. Tieteelliset perusteet esitetyille väitteille julki.

EMN

06.05.2020 20:54

Ei minustakaan yksittäiseen ihmiseen käyvät hyökkäykset ole OK, mutta koko ajan on tullut sellainen tunne, että kansaa jotenkin manipuloidaan jollain taka-ajatuksella (laumasuojastrategia?). Minusta on huijausta ensin houkutella kansa istumaan kotona ja pitämään kahden metrin väliä, jos taustalla onkin joku muu strategia kuin viruksen painaminen mahdollisimman vähiin.
Jos ideana on joku laumasuojastrategia, kertokaa se suoraan ja reippaasti. Sen jälkeen hallitus voi miettiä, mitä tekevät ja puolestaan kansa voi miettiä, mitä tekevät.

Jukka Paukkunen

06.05.2020 19:58

”Tutkimustuloksia saa ja pitää voida arvioida kriittisesti. Rakentava ja perusteltu vasta-argumentointi vie tutkimusta eteenpäin.”
Voisitteko ensin julkaista strategianne ja mallinnuksenne pohjana käytetyn tutkimustiedon, jotta tuo toivottu arviointi ja argumentointi olisi mahdollista?

A. N.

06.05.2020 19:52

En tiedä, mikä on paras strategia tai onko Salminen oikeassa kaikissa arvioissaan. Luulen, että sitä tuskin kukaan tietää ennen kuin vasta vuoden päästä. Minusta Salmiseen kohdistuva henkilöön menevä arvostelu on silti tuntunut pahalta. Jos haluaa keskustella itse asiasta, voi käyttää asia-argumentteja. Lisäksi täytyy ymmärtää, ettei asiantuntija-arvio ole sama asia kuin maallikon mielipide ja että keskustelu epidemiologisista yksityiskohdista käydään tiedeyhteisön sisällä, ei lehtien palstoilla (etenkään keskustelu-sellaisilla) tai A-studiossa. Minusta monet Salmisen puheenvuorot ovat olleet mielenkiintoisia ja hän on kiinnostavalla ja selkeällä tavalla valottanut epidemian taustoja, ja haluan häntä siitä työstä kiittää. Samalla haluan muistuttaa, että strategian valinta on myös poliittinen kysymys ja arvovalinta. Siksi toivoisinkin, että julkisessa keskustelussa valotettaisiin tarkemmin näitä taustalla olevia arvoja.

Harri Vainio

06.05.2020 19:29

Karavaani killer, koirat haukkuvat. Kiitos THL:n asiantuntijoille asiallisesta, osaavasta ja kärsivällisestä tiedon esilletuonnista päätösten pohjaksi.

Heikki Tala

06.05.2020 18:56

Professori Mika Salminen ei ole lääkäri eikä tuomari. Hän virka-asemansa takia THL:n ääni mediassa. Hänellä on käytössään koko THL:n osaaminen ja kokemus, jota jaetaan valtioneuvostolle, jonka osaaminen ja kokemus pandemioitten hoidossa on ymmärrettävästi olematon. Maan hallituksen on kuitenkin tehtävä päätöksiä asioissa, joissa panokset ovat ennen kokemattoman mittavia. Vain viime sodat olivat meille kovempi haaste ja paikka. Korona on levinnyt jo jokaiseen maanosaan, ja valtioilla on ollut erilaisia lähestymistapoja tähän haasteeseen, koska se on tuntematon ja ennen kokematon. Myös tulokset tähän mennessä vaihtelevat. Ei siis ole varmasti toimivaa ja käyttökelpoista keinoa tätä virustautia vastaan. Tähän mennessä on tapahtunut selviä virheitä, laiminlyöntejä ja muita mokia. Mutta kokonaisuutena homma on pysynyt hanskassa. Vuoden kuluttua olemme uskoakseni viisaampia.
Kuvausten perusteella koronakuolema on ikävä, mutta toistaiseksi ne eivät yllä edes kahden vuorokauden ”normikuolleisuuteen”, joka on keskimäärin 150 vainajaa yhdessä vuorokaudessa. Myös koronaan kuolleitten keski-ikä on yli 80 vuotta, joka on suomalaisten keskimääräinen kuolinikä normaalioloissakin.
Tilannetta voisi verrata kulkemiseen pimeässä labyrintissa, mutta on lohdullista tietää, että sieltä on kuitenkin tie ulos.

P. Linna

06.05.2020 18:52

Hallituksen päätöksenteon tukena olevissa skenaarioissa ei pidetä lainkaan mahdollisena tukahduttaa epidemia paikallisesti (valtakunnallisesti tai maakunnittain), kunnes tautiin on olemassa tehokas hoito tai saatavilla on rokote.
Mihin tämä perustuu, kun tukahduttaminen on onnistunut useissa maissa, testaamalla, käsihygienialla ja hengityssuojaimilla? Jäljittämällä, altistuneiden karanteenilla ja matkustusta rajoittamalla?

Onko riittävästi mietitty ”hallittuun tartuttamiseen” liittyviä täysin tuntemattomia riskejä? Oletettua korkeampi kuolleisuus ja toipuneiden mahdolliset pysyvät vauriot? Entä mahdolliset sikiövauriot: niistä ei vielä tiedetä mitään varmaa ennen syksyä? Laumasuojan hankkiminen infektion kautta näin uutta tautia vastaan on yhtä mieletöntä kuin olisi koko väestön rokottaminen testaamattomalla rokotteella.

Dr J

06.05.2020 17:36

1. Missä tieteellisessä artikkelissa julkaistuun tai vielä julkaisemattomaan tutkimustietoon perustuu oletus että tälle koronavirukselle syntyy immuniteetti niin pitkäksi aikaa että se vaikuttaa seuraavien aaltojen sairastuvuuteen, kuten Hetemäen raportissa annetaan ymmärtää? Vai onko kyseessä oletus perusten aiempiin tutkimustuloksiin koronaviruksesta?

2. Miksi THL:n omat (suppean otoksen) ja muiden maiden vasta-aineisiin perustuvat tutkimustulokset jotka viittaavat siihen että tartunnan saaneita ei ole lähellekään ”kymmeniä kertoja” enemmän kun testeillä varmistettuja tapauksia ei näy THL:n oletuksissa? Milloin mallien parametreja uudellenarviodaan ja ennusteita, erityisesti tartunnan saaneiden kuolleisuusprosenttia, päivitetään näiden tulosten perusteella?

3. THL:n oletus kaikkien tartunnan saaneiden kuolleisuusprosentista on ymmärtääkseni 0,2. New York Cityssä 0,2%:in kuolleisuus koko kaupungin väestöstä ylitetään lähiviikkoina. Tarkoittaako tämä sitä että New York Cityn kaikki asukkaat ovat saaneet COVID-19:n? Vai pitäisikö tuota kuolleisuusprosenttia uudellenarvioida?

Jos aluksi näihin saisi jonkun selvän vastauksen jossa punnitaan myös omien oletusten luotettavuutta, olisi helpompi uskoa THL:n laskelmia ja suosituksia.

Lasse Laaksonen

06.05.2020 15:28

Kun näen muutaman erilaisen strategian, kuten Itävalta, Taiwan, Uusi Seelanti, Australia, Etelä-Korea, ja Thaimaa, en voi luottaa Ruotsin strategiaan enkä varsinkaan siihen, että Suomi alkaakin matkia Ruotsia. D-luokan perusteluja ei pitäisi A-luokan tutkijan ja laitoksen käyttää.

Mikko Vartiainen

06.05.2020 15:12

Arvostelette Mika Salmiseen kohdistuvaa henkilöön käyvää arvostelua, mutta perustelette sen täysin henkilöön käyvillä perusteluilla – pitäisikö mieluummin avata sitä mihin tieteelliseen tietoon THL:n arviot perustuvat, kuin korostaa Salmisen kokemusta ja titteleitä?

Maan hallitus teki merkittäviä epidemian hallinnan strategisia linjauksia perustuen Hetemäen työryhmän raporttiin, josta skenaarioiden parametrit ja tieto mihin ne perustuvat puuttuvat täysin.

RauniKaskinen

06.05.2020 14:30

Täysi tunnustus THL:n työlle ja Mika Salmiselle erityisesti,
.
Hän on selkeäsanaisesti ja ystävällisesti jaksanut kertoa asiantuntijan näkökulmasta asioista. Työssään hän on jaksanut vastailla median kysymyksiin kärsivällisesti ja selkokielisesti.

Siksi erään entisen päätoimittajan hyökkäys tiedottavan virkamiehen kimppuun tuntuu tavallisesta kansalaisesta täysin käsittämättömältä ja kohtuuttomalta. Journalistien, jos keiden, pitäisi ymmärtää, ettei viestintuojaa pidä ampua.

Hyvä, että THL työnantajana ja Salmisen työtovereina tukevat julkisesti työntekijäänsä.
Niin teemme me kansalaisetkin!

Jarkko Hakala

06.05.2020 14:26

Arvostelu johtuu avoimuuden puutteesta. Lähdeviitteet, mallien taustaparametreja ei julkaista yms.
Vertaisarvioita ei voi tehdä.
Kun linjaukset ja parametrit poikkeaa hyvin paljon maailmalla yleisesti käytössä olevista pitää ne perustella vahvasti. Pelkkä kokemus ei riitä.
Tapauskuolleisuus ja tartuntojen kokonaismäärän arviot on ihan eri hehtaarilla kuin tiedeyhteisössä yleisesti on arvioitu.
Kyllä teidän täytyy ymmärtää, että tämä aiheuttaa ko. Reaktioita.
Kaikesta jää vain kuva, että on jotain salattavaa.
Pahinta on se, että tämän perusteella ehdotetaan strategiaksi sitä, että tartuntoja pitää saada lisää.
Jos parametrit on väärin ja kansainväliset arviot on oikein niin koko strategialta lähtee pohja pois.

Teemu Roos, professori, Helsingin yliopisto

06.05.2020 14:08

Ymmärrän että ihmisillä on huoli omasta ja läheisten terveydestä. Suomi on kuitenkin kokonaisuudessaan hoitanut koronakriisin tähän asti hyvin. Minulla on suuri kunnioitus ja luottamus THL:ään, sen johtoon ja hallitukseen, jotka joutuvat toimimaan valtavan paineen alla.

Matti Piispanen

06.05.2020 13:28

THL:n viestintä on epäonnistunut.
1. Suojamaskien käyttösuositus on puuttunut. Eivät lääkärit Saksassa ja Ranskassa suomalaisia tyhmempiä ole ammatillisesti.
2. Jos maskeja puuttuu, sanokaa se suoraan eikä mitään typeriä ajatuskulkuja siinä tarvitse kehitellä.
3. Koronaan kuolleet vanhainkodeissa ovat jääneet täysin THL:n käsityskyvyn ulkopuolelle.
4. THL höpisee laumasuojasta lainkaan ymmärtämättä, syntyykö sitä lainkaan.
5. Riskiryhmien käsittely on ollut ala-arvoista.
6. THL:n toimintaperiaate on nyt muuttumassa ja nyt yritetään huijata kansalaisia uusilla käsitteillä, hybridi on sopivan epämääräinen ilmaus.
9. Lääkäreiden etiikka on jo aikoja sitten kadonnut mammonan alttarille.

Arvostukseni lääkärikunnan ammattitaitoa ja moraalikäsityksiä kohtaan on pudonnut 0:aan.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *