Kun Sipilän hallituksen kaavailema sote-uudistus kaatui noin vuosi sitten, kaatui myös asiakasmaksu-uudistus. Rinteen ja sittemmin Marinin hallitus ottivat kuitenkin uudistuksen uudelleen työn alle heti alkutaipaleellaan. Aikataulukin pysyi samana kuin Sipilällä: lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta.
Keskiviikkona 12.2. julkaistiin lausuntokierrokselle lähtevä hallituksen esitys, jonka vaikutusten arvioinnissa olin tiiviisti mukana. Ehdotettuja muutoksia on siinä selvästi vähemmän kuin Sipilän hallituksella. Tämä johtunee siitä, että lakia muutetaan lähitulevaisuudessa toistamiseen sote-uudistuksen yhteydessä. Tarkemmasta aikataulusta kukaan ei tiedä.
Tässä kirjoituksessa vertaan Sipilän ja Marinin hallituksen asiakasmaksu-uudistusten pääpiirteitä kansalaisten näkökulmasta.
Aloitetaan kokonaisvaikutuksista. Edellisen hallituksen asiakasmaksu-uudistuksen lähtökohta oli olla kustannusneutraali, mutta eri arvioiden mukaan se olisi pienentänyt maksukertymää 4-30 miljoonaa euroa. Marinin asiakasmaksu-uudistuksessa maksukertymä pienenisi enemmän, noin 45 miljoonaa euroa. Erot heijastavat hallitusten erilaista politiikkaa.
Sipilän hallituksen asiakasmaksu-uudistuksessa oli sekä asiakasmaksuja pienentäviä että nostavia muutoksia, jälkimmäisestä suurimpana esimerkkinä lääkärikäyntien ns. välikaton poisto. Toisin sanoen esityksessä ehdotettiin, että jokaisesta terveyskeskuksen lääkärikäynnistä olisi voinut periä maksun, kun nykyään sen voi tehdä enimmillään kolmelta käynniltä vuodessa. Marinin hallituksen versiossa maksut eivät nouse suoraan juuri kellään.
Alla olevaan taulukkoon on koottu kummankin uudistuksen merkittävimmät muutokset sekä niiden vaikutusten suunta asiakkaan kannalta. Sinisellä pohjalla on ne muutokset, jotka olen tulkinnut asiakkaan kannalta positiivisiksi (eli maksuja pienentäviä tai muuten oikeuksia parantavia). Punaisella on asiakkaan kannalta negatiiviset muutokset.
Taulukosta nähdään, että Sipilän hallituksen esittämässä uudistuksessa oli kaikkiaan enemmän muutoksia, asiakkaan kannalta sekä negatiivisia että positiivisia. Marinin hallituksen esittämässä uudistuksessa joitain maksuja pienentäviä ehdotuksia on karsittu: esimerkiksi kotihoidon suojaosia ei nosteta eikä kaikkia alaikäisten maksuja poisteta. Toisaalta nyt ehdotettuun uudistukseen on lisätty hoitajamaksun poisto.
Alla olevassa kuviossa on esitetty, miten kummankin hallituksen esitykset vaikuttaisivat kotitalouksien eri tuloryhmissä. Maksujen pienennykset ovat suurin piirtein yhtä yleisiä kummassakin ehdotuksessa, mutta Marinin hallituksen ehdotuksesta puuttuu maksuja kasvattavat toimet.
Vaikutusten arviointi on hyvin numerovetoista. Joidenkin ehdotettujen muutosten vaikutusta on kuitenkin mahdotonta mitata numeroissa, eikä se ole ehkä järkevääkään.
Sipilän hallituksen esitykseen kuului maksukaton (683 €/v) seuraamisen vastuun siirtäminen palvelunjärjestäjälle. Se jätettiin Marinin uudistuspaketista pois, ilmeisesti aikataulusyistä, sillä uudistus vaatisi myös investointia tietojärjestelmiin. Ja jos sote-palvelut siirretään maakunnille, tietojärjestelmäuudistus voi olla järkevää ajoittaa vasta siihen yhteyteen.
Asia olisi kuitenkin tärkeää saada mukaan seuraavaan uudistukseen. Tällä hetkellä asiakkaan oikeuksien toteutuminen vaatii asiakkaalta todella paljon: kuittien keräämistä, säntillistä kirjanpitoa ja laskimen käyttöä. Vaikutusarvioiden mukaan maksukatto täyttyy laskennallisesti noin 220 000 henkilöllä, mutta kuinka moni oikeasti huomaa ja reagoi katon täyttymisen, sitä ei tiedä kukaan.
Lisätietoja
Hallituksen esitysHE3102018 vp
Blogi: Asiakasmaksulaki 2021 – miten käy pienituloisten ja paljon sairastavien?