Asumisesta ja siihen liittyvistä palveluista on tärkeää keskustella, koska ne ovat oleellinen osa hyvää elämää. Asumisen käsitteen voidaankin nähdä lähestyvän elämisen käsitettä. Toimiva asunto, asuinympäristö ja elämiseen liittyvät riittävät palvelut ovat myös vammaisille henkilöille hyvän elämisen edellytysten varmistamista.
Laitoksista kohti tavallista asumista
Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi ja laitosten purkamiseksi. Samanaikaisesti oli tarkoitus varmistaa myös muidenkin ryhmien asumispalvelujen tasoa ja laatua.
Toukokuussa 2023 julkaistu Vammaisuus 2022 -selvitys kuvaa vammaispalvelujen tilannetta syksyllä 2022. Selvityksessä toteutettiin kaksi kyselyä, joista toinen kunta- ja kuntayhtymille ja toinen vammaispalvelujen työntekijöillä. Kunnista ja kuntayhtymistä saadut vastaukset edustavat 78 prosenttia väestöstämme (4,3 miljoonaa asukasta).
Vastaajien antaman tiedon perusteella asiakkaita oli erilaisissa asumispalveluissa hieman vajaa 20 000 henkilöä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli vastanneilla (74) alueilla 203 henkilöä. Koko maassa oli noin 400 pitkäaikaista asiakasta kehitysvammalaitoksissa vuonna 2021 (Sotkanet). Laitosasuminen on vähentynyt runsaan 10 vuoden aikana, mutta kehitysvammaisten lasten osalta tilanne ei ole kehittynyt yhtä suotuisasti.
Hyvinvointialueilla on monenlaisia haasteita asumispalveluiden järjestämisessä
Vammaisuus 2022 -selvityksen kunta- ja työntekijäkyselyn tulokset antavat vahvoja viitteitä siitä, että asumispalvelujen tilanne ei ole maassamme riittävällä tasolla. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että vammaisten ihmisten asumispalveluiden toteutuksen haasteena on henkilöstöpula ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen puute. Syksyn 2022 kuntakyselyn vastaajat kommentoivat asumispalvelujen järjestämistä mm. seuraavasti:
”Vaikeavammaisille tarkoitettuja kevyempiä asumismuotoja alueella vähän.” ”Henkilöstövaje vaikuttaa tyhjien paikkojen lisääntyvään määrään.”
”hoitajapulan vuoksi yksiköt joutuvat pitämään tyhjiä asuntoja”
”Sopivia paikkoja ei ole. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö sopimatta” ”Asumisyksiköiden henkilöstöpula.”
”vähän valikoimaa”
”Sopivien asumismuotojen löytyminen. Yksilölliset tarpeet.”
”Erityisesti nuorille ja haastaville asiakkaille asumispalveluita ei riittävästi”
”Alle 65-vuotiaat vaikeavammaiset, vaikea löytää asumispalveluyksiköistä paikkoja”
”ei ole riittävästi asukaspaikkoja tarpeeseen nähden”
Tilastotietoa, siitä kuinka moni henkilö odottaa esimerkiksi sairaalassa asumispalvelujen järjestämistä, ei ole, mutta asumista mahdollistavien palvelujen puute eittämättä lisää painetta terveydenhuollolle myös vammaisten henkilöiden osalta.
Asiakkaan tarpeiden mukaisia palveluita rakentamassa
Palveluntarpeet vaihtelevat henkilöittäin ja elämäntilanteiden mukaan, joten myös asumiseen liittyvien palveluiden toteutuksen tulee olla yksilöllisiä. Yksilölliset ratkaisujen tulisi olla mahdollista myös ryhmämuotoisesti toteutetuissa palveluissa, vaikka niissä lähtökohtana on usein ns. keskimääräinen palvelutarve.
Palvelutarpeeseen vastaamisessa on syytä ottaa huomioon palvelujen toteuttamiseen vaadittavan osaamisen lisäksi tarvittava aika. Aikatarkastelussa on vähintään kaksi tasoa – asiakkaan välitön avun/tuen tarve ja niin sanottu hälytettävissä oltava apu/tuki. Osaamisesta ja riittävästä henkilöstön ajasta muodostuu parhaimmillaan toimiva kokonaisuus.
Asumiseen liittyvien palvelujen kehittämistä tarvitaan edelleen
Vammaisten henkilöiden asumisessa ja sitä mahdollistavissa palveluissa on kyse yhdenvertaisista mahdollisuuksista elää ja toimia yhteiskunnassa muiden kansalaisten tavoin.
Vammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät palvelut ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä laitosmaisista ratkaisuista kohti tavanomaisempaa asumista, mutta nyt tarvitaan jälleen asumiseen liittyviin palveluihin kehittämistoimenpiteitä ja hyvien käytäntöjen esille tuomista. Kehittämisen lisäksi tulee varmistaa ja vahvistaa asumisen palveluihin liittyvää tutkimusta ja seurantaa.
Olisiko nyt aika uudelle periaatepäätökselle ja vahvoille toimille vammaisten ihmisten asumisen palveluissa?
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää:
- Hömppi, Päivi; Voutilainen, Maija; Väre, Anna; Nurmi-Koikkalainen, Päivi (2023): Vammaispalvelut 2022: Tuloksia kunta- ja työntekijäkyselystä. (THL 2024:015)
- Karinen, Risto; Laitinen, Lasse; Noro, Kirsi; Ekholm, Elina & Tuokkola, Kati (2016) Yksilölliseen ja monimuotoiseen asumiseen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman arviointi asumisratkaisujen osalta. Ympäristöministeriön raportteja 18/2016.
- Lehti, Susanna (2018) Asiakkaat huomioiva vammaispalvelujen hankinta. Näkökulmia hankintalainsäädännön soveltamiseen. Ohjaus 8/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Nurmi-Koikkalainen, Päivi (2013) Laitoksesta lähiyhteisöön. Kuntakyselyn tuloksia vammaisten kuntalaisten palveluista. Työpaperi 26/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Sotkanet.fi