Yhdysvaltain kansanterveysvirasto CDC julkisti aiemmin tänä vuonna tutkimuksensa, jonka mukaan autismi ja siihen liittyvät häiriöt, kuten Aspergerin syndrooma, ovat yleistyneet. Joka 68. lapsi on autistinen ja lasten määrä on kasvanut parissa vuodessa 30 prosentilla.

Hiljattain julkaistu kansainvälinen tutkimus osoitti autististen lasten määrän lisääntyneen myös Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Vuosina 1999–2001 syntyneillä suomalaislapsilla on kymmenenvuotiaana lähes kaksinkertainen määrä lapsuuden autismia tai siihen liittyviä häiriöitä kuin kymmenen vuotta nuoremmilla, vuosina 1990–1992 syntyneillä.

Ruotsissa ja Tanskassa autismi on yleistynyt Suomeakin nopeammin.

Autismi tunnistetaan paremmin

Pohjoismaiset tutkimukset perustuvat terveydenhuollon rekistereihin tallennettuihin diagnooseihin. Kriitikot ovat väittäneet, että ainoastaan autismin kirjon häiriöihin liittyvä palveluiden käyttö lisääntyy, mutta itse tapausmäärät eivät.

Pohjoismaissa lasten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat lapsille ilmaisia ja niiden käyttö kattavaa. Tämän vuoksi on epäuskottavaa, että Suomessa olisi ollut paljon diagnostisoimattomia autistisia lapsia. Ylidiagnostisoinnin mahdollisuus on olemassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa autismidiagnoosista voi olla perheelle hyötyä, sillä näin he pääsevät maksuttomien terveydenhuollon palveluiden pariin.

Autismin yleistyminen voi siis johtua autististen piirteiden parantuneesta tunnistamisesta, diagnostiikan muuttumisesta, tai autismin todellisesta yleistymisestä.

Autismista puhutaan aiempaa enemmän tiedotusvälineissä, ja siitä tiedetään aiempaa enemmän. Tämä lisännee uusien tapauksien määrää, koska autismia osataan epäillä aiempaa useammin. Autismin kirjoon kuuluvien häiriöiden lisääntyminen johtuu osaksi siitä, että kehitysvammaiset saavat aiempaa useammin kehitysvammadiagnoosin lisäksi myös autismidiagnoosin.

Myös erotusdiagnoosi muihin mielenterveyshäiriöihin, kuten psykoosiin ja persoonallisuushäiriöihin, on selkeytynyt, kuten Duodecimin pääkirjoituksessa on todettu.

Arveltuja syitä on monia

Monessa pohjoismaisessa tutkimuksessa on tarkasteltu autismin ja syntymänajan terveyden välisiä yhteyksiä. Ennenaikainen syntymä, äidin tupakointi raskauden aikana ja ikääntyneet vanhemmat on liitetty autismiin.
Suomessa ei raskaana olevien tupakointi ole lisääntynyt – vaikkei ole vähentynytkään – eivätkä ennenaikaiset synnytykset ole yleistyneet. Nämä eivät siis voi selittää autismin yleistymistä.

Sen sijaan lasten hankkiminen yhä myöhemmin voi selittää autististen häiriöiden lisääntymistä. Niin äidin kuin isän korkea ikä on autismin kirjon häiriöiden riskitekijä.

Sen sijaan on osoitettu, etteivät lapsuuden rokotukset aiheuta autismia. Tätä väittänyt tutkimus on osoitettu vääräksi ja vilpilliseksi.

Uusia selityksiä etsitään

Uusimmissa tutkimuksissa on etsitty autismin yhteyttä mm. ravintoon, suolistobakteereihin, antibioottien käyttöön ja D-vitamiinin saantiin. Tulokset ovat olleet toistaiseksi kovin ristiriitaisia. Monessa maassa kerätään nyt suuria potilasaineistoja, jossa yhdistetään tietoja eri lähteistä. Myös suomalaisaineistoa suunnitellaan käytettäväksi yhdistämällä terveysrekisterien tietoja ja biopankkien näyteaineistoja.

Autismin kirjon häiriöiden lisääntymistä ei vielä osata selittää, mutta viiden vuoden kuluttua olemme varmaan viisaampia.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *