Digitalisaatio ja viestintäteknologian kehittyminen ovat vaikuttaneet laajasti koko yhteiskuntaamme, tuoden mukanaan myös uudenlaisia muotoja lähisuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan. Tutkimusten mukaan digitaalinen väkivalta on yhä yleisempää.
Väkivallan digitalisoituminen vaatii uudenlaista osaamista ja kouluttautumista ammattilaisilta, jotka kohtaavat työssään väkivallan kokijoita. THL on julkaissut ammattilaisten avuksi uuden verkkokoulutuksen digitaalisesta väkivallasta. Koulutus lisää ymmärrystä lähisuhteissa tapahtuvasta digitaalisesta väkivallasta ja tarjoaa työkaluja puuttua siihen.
Digitaalinen väkivalta ilmenee monin eri tavoin
Digitaalinen väkivalta on väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto- ja viestintäteknologian välityksellä. Lähisuhteissa digitaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi teknologian välityksellä tapahtuvaa ei-toivottua, ylenmääräistä soittelua tai viestittelyä, uhkailua, häpäisyä, vainoamista tai väkivallan kohteeksi joutuvan liikkumisen seuraamista.
Tekijä saattaa myös käyttää oikeudetta väkivallan kokijan sähköpostia ja sosiaalisen median tilejä tai rajoittaa ja kontrolloida tämän teknologian käyttämistä. Digitaalinen väkivalta on moninaista ja väkivallan tekijä voi hyödyntää teoissaan myös toisia henkilöitä, kuten yhteisiä lapsia tai tuttavia. Usein digitaalista väkivaltaa kokevat henkilöt kokevat samanaikaisesti myös muita lähisuhdeväkivallan muotoja, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Oikeus väkivallattomuuteen koskee myös digitaalisia alustoja
Euroopan neuvoston sopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, eli ns. Istanbulin sopimuksen, suojaama oikeus väkivallattomuuteen koskee myös digitaalisia alustoja.
Lähisuhteessa tapahtuvat digitaalisen väkivallan teot voivat olla vaikeasti tunnistettavia. Tämä saattaa osaltaan johtaa kokijoiden syyllistämiseen ja kokemusten vähättelyyn, mutta myös viranomaisten ja ammattilaisten keinottomuuteen auttaa. Digitaalisen väkivallan tunnistaminen ammattilaisten toimesta on avainasemassa digitaaliseen väkivaltaan puuttumisessa.
Väkivaltaan puuttuminen on myös ammattilaisten velvollisuus. Istanbulin sopimus velvoittaa väkivallan kokijoita kohtaavia ammattilaisia kouluttautumaan väkivallan ehkäisystä ja tunnistamisesta.
Ammattilaisille on julkaistu verkkokoulutus digitaalisesta väkivallasta
THL:n lähisuhdeväkivalta-aiheista Puutu väkivaltaan -verkkokoulua laajennettiin vuonna 2022 kunniaan liittyvän väkivallan ja digitaalisen väkivallan osioilla. Uudet osiot ovat osa oikeusministeriön Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa (2020–2023), joka pyrkii ennaltaehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Suorittamalla verkkokoulutuksen ammattilainen tai opiskelija voi helposti ja nopeasti lisätä omaa tietämystään lähisuhteissa tapahtuvan digitaalisen väkivallan, vainon ja pakottavan kontrollin eri ilmenemismuodoista.
Noin kaksituntinen verkkokoulutus auttaa tunnistamaan ilmiön monimuotoisuutta ja lisää valmiuksia puuttua siihen. Verkkokoulutuksesta löytyy mm. konkreettisia välineitä väkivallan kartoittamiseen ja tietoturvan parantamiseen. Koulutuksen suorittamisesta saa myös todistuksen.
Verkkokoulutusta voi hyödyntää itselle sopivalla tavalla. Suosittelemme työyhteisöjä suorittamaan verkkokoulutuksen yhdessä oman työryhmän tai oman alueellisen monialaisen verkoston kanssa. Ryhmämuotoinen suorittaminen mahdollistaa yhteistä pohdintaa ja keskustelua sekä toisilta oppimista. Koulutuksen voi suorittaa kuitenkin myös yksin ja esimerkiksi turvakodeissa Puutu väkivaltaan -verkkokoulutuksen läpikäyminen on osa uusien työntekijöiden perehdytyskoulutusta.
Ammattilaiset voivat vaikuttaa väkivallan vähenemiseen kouluttautumalla ja ottamalla digitaalinen väkivalta puheeksi asiakastyössään. Nollalinjan auttava puhelin tarjoaa tukea lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja läheisten lisäksi myös asiakastyötä tekeville ammattilaisille.
Lue lisää:
THL verkkokoulut
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma (2020-2023)
Nollalinja