Suomen romanikieli on uhanalainen kieli, jonka puhujia on enää kolmasosa Suomen 10 000–12 000 romanista. Kielen puhujat ovat vähentyneet puolen vuosisadan aikana 40 prosentilla. Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemassa romanikielen elvytysohjelmassa Mo džiivel romani tšimb! Eläköön romanikieli! todettiin, että romanikielen kielen taitajat ovat ikääntymässä ja poistumassa keskuudestamme. On ollut siis korkea aika toimia.
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanit käyttävät enimmäkseen suomea tai ruotsia arjessaan, ja romanikieltä käytetään perheen sisällä. Lapsiasiainvaltuutetun selvityksen mukaan romanilapsista ja -nuorista 92 prosenttia on onneksi kiinnostuneita opiskelemaan omaa kieltään.
Kielellä on suuri merkitys myös yksilön osallisuudelle ja identiteetille . Romanikieli on tunteellinen asia romaniyhteisölle, joka tuntee ylpeyttä omasta kielestään, tuskaa sen menettämisestä ja tarpeen omistaa oma kielensä. Menneinä aikoina oma kieli on koettu turvaksi erityisesti, kun yhteiskunnan turvarakenteet eivät ole olleet romanien suojana.
Oman kielen opettaminen ulkopuolisille on herättänyt vuosikymmenten aikana tunteita puolesta ja vastaan. Nykyään romanikieltä voi opiskella myös yliopistotasolla, esimerkiksi Helsingin yliopistossa. Kielenopetusta voidaan lisäksi järjestää esimerkiksi kouluissa sekä kielipesissä. Perinteisin tapa oppia kieltä on ollut kielen siirtyminen suullisesti vanhemmilta lapsille.
Kielen elvyttäminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä
Suomen romanipolitiikan päätavoitteet linjaava kolmas romanipoliittinen ohjelma (Rompo) 2023–2030 huomioi romanikielen uhanalaisuuden ja kielen elvyttämisen. Ohjelman toimenpide-ehdotuksissa kielen edistämisen tavoiksi ehdotetaan muun muassa romanikielisiä tv-ohjelmia, sosiaalisen median hyödyntämistä ja muita digitaalisia tapoja. Vuodesta 1995 YLE:n radiokanavalla on lähetetty romanikielistä Romano Mirits -ohjelmaa. Kielenelvytyksen konkreettisimpana toimena Suomen Kulttuurirahasto tukee miljoonalla eurolla Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria vuosina 2023‒2030.
Kieli ja kielen omistajuus ovat osa osallisuutta omaan yhteisöön ja omaan kulttuuriin. On tärkeää, että romanikieli pidetään elävänä erilaisin toimenpitein. Aktiivinen toimijuus -hankkeessa osallisuusteema on vahvasti minun ja kollegani työpöydällä. Laadimme parhaillaan yhdessä tutkijoiden ja romaniyhteisön kanssa eettistä ohjeistusta romaneita koskevaan tutkimukseen. Tutkimme myös romaniväestön osallisuuskokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Nadja Lindgren-Blomerus työskentelee Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut -hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan unioni.
Lue lisää
Romanipoliittinen ohjelma ROMPO3 (Julkaisuarkisto Valto)
Suomen kulttuurirahasto. Romanikielelle ja -kulttuurille miljoonan euron tuki