Elämää koronaviruksen kanssa – neljä keinoa vahvistaa arjen resilienssiä pandemiassa

Koulujen aloitusviikkoina puhutaan paljon paluusta arkeen, mutta arki alkaa edelleen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pandemia ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Rajoitustoimet ovat olleet tärkeitä viruksen aiheuttamien haittojen leviämisen estämisessä, mutta niin viruksen kuin sen torjunnankin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat jo ennestään heikommassa asemassa oleviin. Meillä kuitenkin on keinoja, joilla ihmisten hyvinvointia ja jaksamista voidaan pandemian ja poikkeusolojen jatkuessa tukea.

Tutkitun tiedon pohjalta on mahdollista suunnitella rajoituksia siten, että ne suojelevat etenkin haavoittuvaisimpia ihmisryhmiä. Turvallisten ihmiskontaktien toteutumista voidaan edistää tarjoamalla yhteisöille tietoa suojautumisesta ja välineet sen toteuttamiseen.

Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja käynnistyi kesäkuussa. Ensimmäisen tilaisuuden aiheena oli Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat. Avasimme tekijöitä, jotka parantavat ihmisten arjessa jaksamista poikkeusoloissa. Tiivistimme esityksen neljään pääviestiin:

1. Osallisuus luo resilienssiä

Osallisuuden luominen poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, sillä yhteisöllisyys vahvistaa jaksamista epävarmoina aikoina, kertoivat yliopettaja Laura Huhtinen-Hildén Metropoliasta ja tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola THL:stä. 

Kun kriiseissä elämää ei voi ennakoida, muut osallisuuden tekijät kuten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, yhteenkuulumisen tunne ja merkityksellisyyden kokemus korostuvat. Erityisesti nuorille ystävien tapaaminen kasvokkain on tärkeää ja kontaktien puutteen on huomattu laskeneen esimerkiksi opiskelijoiden motivaatiota.

Kulttuuri ja luova toiminta rakentavat osallisuuden edellytyksiä. On tärkeää ylläpitää osallisuuden kokemusta myös tilanteissa, missä elämän hallittavuus on uhattuna. Fyysisen eristäytymisen varalle on kehitettävä varautumissuunnitelma, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemuksen.

2. Liikkuminen ja luonto tukevat jaksamista

Fyysinen aktiivisuus ja luonnossa liikkuminen tukevat mielen hyvinvointia, mutta pandemia on eriarvoistanut liikkumista, kertoi johtaja Tommi Vasankari UKK:sta. 

Osalla ihmisistä liikkuminen on vähentynyt merkittävästi, kun taas osalla liikkumisen määrä on jopa lisääntynyt. On suuri määrä ihmisiä, jotka liikkuvat enimmäkseen arjen toimissa, koulussa, työssä ja harrastuksissa tai matkoilla edellä mainittuihin. Koulun ja työn siirryttyä kotiin on liikkuminen jäänyt monilla vähiin. Kaikki eivät edes tiedosta liikkumisen vähentyneen. On tärkeää mahdollistaa arjen liikkuminen etenkin heille, jotka eivät erityisesti harrasta liikuntalajeja ja joille liikkumisen ja liikunnan motiivi ja motivaatio on heikompi.

Luonnon terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista kertoi tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Säännölliset luontokäynnit edistävät ja ylläpitävät tutkitusti mielenterveyttä, ja laadukas lähiluonto aktivoi liikkumaan monipuolisesti. Lähiluonnon käyttö onkin kasvanut entisestään. Luonto koettiin Luken valtakunnallisen kyselyn mukaan tärkeäksi voimavaraksi pandemian aikana. Lähes puolet vastaajista ilmoitti arvostuksen luontoa kohtaan lisääntyneen, ja 41 prosenttia kertoi luonnossa ulkoilusta tulleen tärkeän keinon vähentää stressiä.

Jatkossa on huolehdittava luontoalueiden riittävästä määrästä, laadusta ja saavutettavuudesta erityisesti kasvukeskuksissa, jotta kaikilla on tasavertainen mahdollisuus liikkua ja oleilla luonnossa. Lisäksi lähiopetuksen- ja työskentelyn mahdollistamalla voidaan tukea arkista fyysistä aktiivisuutta.

3. Osallistuminen ja sisäinen motivaatio edistävät suojautumista 

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Matti Heino kertoi webinaarissa, miten suojautumiskäyttäytymistä voidaan edistää ottamalla ihmiset aidosti osaksi asuinaluettaan koskevien toimien suunnittelua ja toteutusta. Näin he myös ymmärtävät paremmin eri toimenpiteiden tärkeyden, ovat sitoutuneempia noudattamaan rajoituksia ja voivat valita suojautumistapansa joustavasti.

On tärkeää huomata, ettei terveyttä koskevia huolia voi poistaa muuten kuin niiden syyhyn – yhteisössä leviävään vakavaan tartuntatautiin – puuttumalla. Tautiin varautuminen vaatiikin tiedon jakamista tautitilanteesta. Tiedon voi mieltää suojautumisvälineeksi siinä missä maskitkin.

Pitkäksi venyneen tartuntatilanteen luomaa pandemiaväsymystä taas voidaan vähentää siirtämällä painotusta ennaltaehkäiseviin suojautumistapoihin, jotka eivät vaadi ihmisiltä aktiivista motivoitumista. Näihin kuuluvat valtion tasolla rajojen terveysturvallisuuden takaaminen, yhteisöjen ja kotitalouksien tasolla terveysturvallisten vyöhykkeiden ja -kuplien luominen, sekä tilojen tasolla sisäilman turvallisuuteen vaikuttaminen. 

4. Turvallisuutta puhtaalla sisäilmalla – ilmanvaihto olennainen koronaviruksen torjunnassa 

Koronaviruksen leviämiseen sisäilmassa perehtynyt erikoistutkija Aku Karvinen VTT:ltä esitteli webinaarissa viruksen leviämistä sisäilmassa ja nosti esille ilmanvaihdon ja -puhdistuksen tärkeyden. Turvallisuutta voidaan parantaa myös sisätiloissa tehostamalla ilmanvaihtoa, käyttämällä tarvittaessa ilmanpuhdistimia, pitämällä kasvomaskia tai paremman suojaustehon omaavia hengityssuojaimia (FFP2/3) ja huolehtimalla turvaväleistä.

Tulevaisuudessa on tärkeää nostaa sisäilman puhtaus aiempaa merkittävämpään rooliin ja tehdä puhtauden tarkkailusta näkyvää yhteisillä säännöillä ja sisäilman laadun mittaustavoilla. Näin parannetaan rakennusten pandemiaturvallisuutta ja vähennetään samalla myös muita huonon sisäilman aiheuttamia ongelmia.

Tutustu webinaarisarjaan:

Teksti liittyy Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarjaan. Tutkimustieto pandemian vaikutuksista ja poikkeusoloista selviämisestä lisääntyy jatkuvasti. Tulevissa webinaareissa esitellään uusinta tutkimustietoa aiheesta.

Arjen resilienssi -webinaarin diaesitykset lähdeviitteineen sekä sarjan seuraavien webinaarien aiheet verkkosivuillamme

Kirjoittajat:

Matti Heino, Tohtorikoulutettava, Helsingin Yliopisto
Laura Huhtinen-Hildén, Yliopettaja, Metropolia
Anna-Maria Isola, Tutkimuspäällikkö, THL
Aku Karvinen, Erikoistutkija, VTT
Liisa Tyrväinen, Tutkimusprofessori, LUKE
Tommi Vasankari, Johtaja, UKK