Rakennusten kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä kansallinen ongelma – näin toteaa eduskunta mietinnössään. Kosteus- ja homevaurioista kärsivät monet ihmiset, perheet, työyhteisöt ja pienet koululaiset.

Pahimmillaan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentelemään kosteuden vaurioittamassa rakennuksessa. Jotta terveyshaitoilta vältyttäisiin, tulisi kosteus- ja homevauriot korjata mahdollisimman nopeasti ennen kuin ihmiset sairastuvat.

Miksi näin ei sitten tapahdu, miksi emme vain korjaa ja ennaltaehkäise kosteus- ja homevaurioita? Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi kosteus- ja homevaurioiden korjausvelaksi 30–50 miljardia euroa.

Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta. Asunnon elinkaaressa on useita vaiheita, jolloin ongelmia pääsee syntymään, niitä ei havaita tai niitä ei korjata oikein. Virheitä ja puutteita on rakennusten suunnittelussa, itse rakentamisessa, rakennusten ylläpidossa ja korjauksessa.

Siksi rakentamisen ohjausta ja neuvontaa tulee uudistaa ja ottaa rakennuksen terveysnäkökulmat paremmin huomioon rakentamista koskevassa lainsäädännössä ja ohjeistuksessa.

Vaikeaan asiaan ei ole helppoja ratkaisuja

Kosteus- ja homeongelmien laajuus ja niiden saama julkisuus ovat kasvattaneet vaurioiden toteamiseen ja korjaamiseen liittyville palveluille ja ratkaisuille kysyntää. Valitettavasti kaikki alalla toimivat tahot eivät ole päteviä ja välillä vaikeaan asiaan tarjotaan myös ns. helppoja ratkaisuja.

Tähän lieveilmiöön pyritään parhaillaan puuttumaan luomalla kosteusvaurioiden korjaussuunnittelijoille, kuntotutkijoille, korjausvalvojille ja rakennusterveysasiantuntijoille pätevyysvaatimukset ja sertifiointijärjestelmä. Lisäksi kehitetään ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä rakennusten tutkimiseen ja vaurioiden toteamiseen, esimerkiksi  biosidien ja otsonoinnin käyttöön.

Kosteus- ja hometalkoot ovat tiedottaneet ja antaneet paljon ohjeita asiasta. Toivottavasti hometalkoot saavat jatkua ja rahoitusta löytyy.

Riskinarvioon tarvitaan tietoa ja kokonaisuuden hallintaa

Kosteus- ja homevauriot ovat haasteellinen kokonaisuus. Sisäilmaa laatua huonontavat homehtuneista ja kostuneista materiaaleista vapautuvat mikrobiologiset ja kemialliset epäpuhtaudet, joita on tuhansia ja taas tuhansia. Lisärasitteeksi tulevat muut rakennuksen epäpuhtaudet sekä fysikaaliset olot, kuten epätyydyttävä ilman kosteus ja lämpötila ja riittämätön ilmanvaihto.

Altistumme siis muuttuvalle cocktailille. Ihmisten herkkyys saada oireita on yksilöllistä. Tiedämme hyvin vähän siitä, mitkä tekijät yhdessä tai erikseen selittävät rakennusten käyttäjien sairastumisen, oireilun ja hyvinvoinnin heikkenemisen. Kosteus- ja homevaurioiden ehkäisy ja korjaaminen on aina perusteltua, mutta nykytilanteessa tarvitaan myös kykyä arvioida, missä rakennuksissa on erityisen suuri riski terveydelle.

Tällä hetkellä rakennusterveyskeskustelu perustuu liikaa mielipiteisiin ja yksittäisiin kokemuksiin, liian vähän tutkittuun tietoon. Varman tiedon puute johtaa voimakkaisiin ristiriitoihin eri toimijoiden välillä.

Vankan tietopohjan lisäksi tarvitsemme ongelmien kokonaisvaltaista hoitamista, missä huomioidaan kaikki sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät, syntyneet terveyshaitat, sosiaaliset tekijät sekä rakennusten käyttäjien yksilölliset ominaisuudet.

Erityisesti viranomaiset ja päätöksentekijät tarvitsevat ohjeistusta ja hyviä käytäntöjä sisäilmaongelmien riskinarviointiin ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointiin. Kuten kaikessa päätöksenteossa, myös tässäkin ohjeiden ja päätösten tulee perustua vankkaan kokemukseen, osaamiseen ja tietopohjaan.

Tehtävää on paljon, mutta suunta on oikea!

Lisätietoa:

Hometalo ja kosteusvaurio

HOMEtalkoot

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *