Raha-automaattipelit ovat haitallisin yksittäinen rahapelityyppi. Tällä hetkellä Suomessa on noin 10 500 hajasijoitettua rahapeliautomaattia noin 6000 pelipisteessä ja noin 2900 rahapeliautomaattia noin 80 pelisalissa. Pelisalit ovat rahapelaamiseen tarkoitettuja Veikkauksen ylläpitämiä ja valvomia tiloja.
Pelisaleissa on automaattipelejä, jotka eroavat piirteiltään hajasijoitetuista automaattipeleistä siten, että niiden haittariski on suurempi. Haittariskiä kasvattavia pelin ominaisuuksia ovat esimerkiksi arvontanopeus, panosvalikoima sekä pelien ääni- ja valotehosteet.
Hajasijoitetuilla rahapeliautomaateilla taas tarkoitetaan pelejä, jotka on sijoitettu pelipisteisiin ruokakauppojen tai kauppakeskusten, kioskien, kahviloiden, huoltoasemien ja ravintoloiden kaltaisiin liiketiloihin. Näiden tilojen ensisijainen käyttötarkoitus ei ole rahapelaaminen ja tiloissa tapahtuvan pelaamisen valvonnasta vastaa Veikkaus ja tilojen haltija.
Noin joka kolmas suomalainen oli pelannut hajasijoitettuja raha-automaattipelejä vuonna 2019. Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien saatavuuden merkittävä rajoittaminen on yksi keskeinen keino ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja.
Pelkistetysti rahapeliautomaattien määrän ja sijoittelun vaihtoehtoja voidaan tarkastella seuraavien vaihtoehtojen avulla. Näissä vaihtoehdoissa ei ole huomioitu internetin pelitarjontaa.
Jos hajasijoitetut rahapeliautomaatit poistetaan kokonaan tai osittain
Rajuimmillaan hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistaminen tarkoittaisi sitä, että nykyiset noin 10 500 hajasijoitettua rahapeliautomaattia poistettaisiin arkisista ympäristöistä. Haittojen vähentämisestä keskusteltaessa tämä on usein kuultu ehdotus. Tällöin rahapeliautomaattien kokonaismäärä sekä sijoituspaikkojen määrä vähenisivät merkittävästi, mutta jäljelle jäisi korkeamman haittariskin pelit pelisaleissa.
Jos hajasijoitetut rahapeliautomaatit poistetaan kokonaan, niin todennäköisesti osa pelaajista siirtyisi pelaamaan pelisaleihin suuremman haittariskin automaattipelejä.
Toinen vaihtoehto olisi myös se, että hajasijoittelun ulkopuolelle rajataan osa arkisista ympäristöistä, esimerkiksi kaupat, mutta ei välttämättä kaikkia. Tällöin siirryttäisiin Norjan tai Ruotsin kaltaiseen sijoittelumalliin, jossa rahapeliautomaattien ja niiden sijoituspaikkojen määrä on huomattavasti pienempi kuin Suomessa nykyään.
Jos hajasijoitetut rahapeliautomaatit siirretään pelisaleihin
Jos nykyiset hajasijoitetut rahapeliautomaatit siirrettäisiin pelisaleihin korvaamaan nykyiset pelisalien rahapeliautomaatit, poistuisivat haittariskiltään suuremmat automaattipelit kokonaan pelisaleista. Tällöin pelisalien nykyisten 2900 rahapeliautomaatin tilalle tulisi jopa 10 500 rahapeliautomaattia.
Toisaalta jos hajasijoitetut rahapeliautomaatit siirretään pelisaleihin nykyisten haittariskiltään suurempien pelien rinnalle, osa pelaajista siirtyisi todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin pelaamaan myös näitä suuremman haittariskin pelejä. Tällöin pelisaleissa olisi jatkossa yhteensä jopa 13 400 rahapeliautomaattia. Periaatteessa mahdollista olisi myös se, että jatkossa kaikki pelisalien raha-automaattipelit olisivat haittariskiltään suurempia. Joka tapauksessa nykyisten hajasijoitettujen rahapeliautomaattien siirto pelisaleihin edellyttäisi pelisaliverkoston massiivista laajentamista.
Lisäksi on huomioitava, että pelaamisympäristön piirteet, kuten rahapeliautomaatteja korostava sisustus, hämäryys sekä kellojen ja luonnon valon puuttuminen, voivat lisätä pelaamisen haitallisuutta. Pelisalit ovat laajan pelivalikoiman omaavia pelaamisympäristöjä, joissa on edellä mainittuja piirteitä.
Alkoholin tarjoaminen pelipaikoissa vaikuttaa niin ikään haittoihin, sillä alkoholin kulutus saa pelaajan käyttämään rahapeleihin enemmän aikaa ja rahaa. Pelisalit eroavat myös valvonnan suhteen hajasijoitettujen automaattien arkisista ympäristöistä. Esimerkiksi rahapelaamiseen erikoistuneen henkilökunnan johdosta pelisaleja ja kasinoita voidaan jossain määrin pitää arkiympäristöjä kontrolloiduimpina pelaamisympäristöinä. Toisaalta, pelisaleissa ja kasinoilla korkeimman haittariskin rahapelien mainonta on sallittua.
Rahapeliautomaattien poistaminen tai siirtäminen pelisaleihin ei yksin riitä
Hajasijoitettujen rahapeliautomaattien poistaminen tai siirtäminen on merkittävä, mutta ei riittävä toimenpide rahapelihaittojen vähentämisessä. Tärkeää on se, miten isompi kokonaisuus rakennetaan.
Tässä kokonaisuudessa pitäisi huomioida saatavuuden ja saavutettavuuden rajoittamisen lisäksi myös automaattipelien haittariskiin vaikuttavat piirteet ja ominaisuudet, pelaajien pakollisen tunnistautumisen myötä käyttöön otettavat pelirajoitukset, kuten riittävän alhaiset kulutusrajat, peliajan rajoitukset, peliestot sekä markkinoinnin rajoitukset ja kiellot.
Keskeinen osa saatavuuden rajoittamista Suomessa on sekä rahapeliautomaattien määrän että pelipisteiden määrän vähentäminen. Monet tahot, THL mukaan lukien, ovat kritisoineet tuoretta arpajaislain uudistamisehdotusta, koska siihen ei sisälly rahapeliautomaattien ja niiden sijoituspaikkojen määrää koskevaa sääntelyä.
Toisaalta myös nykyisen lainsäädännön puitteissa olisi mahdollista vähentää hajasijoitettujen rahapeliautomaattien määrää tai jopa poistaa ne. Tätä valintaa päättäjät eivät ole toistaiseksi halunneet tehdä.
Haittojen vähentämisen ja ehkäisyn johdonmukaisen toteuttamisen kannalta on tärkeätä hyväksyä se tosiasia, että haittojen vähentäminen merkitsee myös rahapelituottojen vähenemistä.
Lue lisää:
Arpajaislain uudistaminen, säädösvalmistelu
Heiskanen M, Hellman M, Jaakkola T, Kinnunen J, Levitski A, Lerkkanen T, Marionneau V, Oksanen A, Pajula M, Salonen A (2020). Rahapeliautomaattien ja automaattipelien haittojen hallinta. Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän päätelmät haittojen hallinnan tehostamistarpeista ja ryhmän ohjauksessa tehty selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:25. STM.
Salonen A, Lind K, Hagfors H, Castrén S, Kontto J. (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020.
Selin J, Simonen J, Alho J, Castrén S, Järvinen-Tassopoulos J, Karlsson T, Nikkinen J, Salonen A & Warpenius K. 2017. Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:43. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.