Hiv-epidemia voi päättyä vain, jos stigma ja syrjintä nujerretaan

Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.

Hiv-epidemiaa seurataan kansainvälisesti 95–95–95-tavoitteiden toteutumisella. Tavoitteena on, että 95 prosenttia hiv-positiivisista on tietoisia tartunnastaan, tietoisista 95 prosenttia saa hiv-lääkitystä ja 95 prosenttia saa lääkityksellä hyvän hoitotuloksen.

Näiden lukujen valossa tilanne Suomessa on hyvä. Testausmahdollisuuksista ja hyvästä hoidosta huolimatta Suomessakin asuu muutamia satoja ihmisiä, jotka eivät tiedä hiv-tartunnastaan tai eivät ole hoidon piirissä.

Euroopassa joka toinen hiv-tartunta todetaan myöhään ja itäisessä Euroopassa hyvän hoitotuloksen saavuttaa noin kaksi kolmesta hiv-positiivisesta. Ilman jatkuvaa hereillä oloa tilanne ei Suomessakaan säily hyvänä, mikä nähdään tällä hetkellä lisääntyneinä hiv-tartuntoina pistämällä huumeita käyttävien keskuudessa.

Tavoitteena leimaamisesta ja syrjinnästä vapaa yhteiskunta

Hiv-epidemia ei siis ole ohi. Yhdistyneiden kansakuntien yhteinen UNAIDS-ohjelma onkin ottanut käyttöön myös 10-10-10-tavoitteet, joilla tähdätään leimaamisesta ja syrjinnästä vapaaseen yhteiskuntaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteena on muun muassa, että alle 10 prosenttia hiv-positiivisista ja alle 10 prosenttia hivin suhteen keskeisistä väestöryhmistä kokevat leimaamista ja syrjintää. Keskeisiä väestöryhmiä ovat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa, seksityöntekijät, transihmiset ja pistämällä huumeita käyttävät.

Vaikuttavien keinojen löytäminen stigman vähentämiseen edellyttää tietoa siitä, miten stigma ihmisten elämässä ilmenee. Tämän selvittämiseksi Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) toteutti stigmakyselyn vuosina 2021–2022. Kyselyyn vastanneista suomalaisista hiv-positiivisista 18 prosenttia oli joutunut kiristyksen uhriksi, niin ikään 18 prosenttia kertoi tulleensa uhkailluksi tai sanallisesti häirityksi. Kysyttäessä yleisesti kokemuksista terveydenhuollossa, 42 prosenttia koki, että ei ole tullut kohdelluksi hyvin.

Samassa kyselyssä 46 prosenttia suomalaisista vastasi olleensa joskus huolissaan siitä, että joutuisi pidätetyksi tai syytteeseen hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta – vaikka lääkityksen turvin hivin tarttuminen on mahdotonta. Onneksi Suomessa rikoslain tulkinta ajantasaistui vuosi sitten.

Stigman ja syrjinnän vähentämiseen tarvitaan koko yhteiskunnan kattavia tekoja

Stigmaa ylläpidetään muun muassa julkisuudessa toistetuilla narratiiveilla, jotka eivät ota huomioon tutkittua tietoa. Huumeiden käyttötilojen kokeilua demonisoidaan ja seksityöstä puhuttaessa ei haluta erottaa toisistaan ihmiskauppaa, seksityötä ja seksin myymiseen pakottamista.

Suomessa translain uudistamisen myötä mahdollisuus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen varmistaisi ihmisoikeuksien toteutumisen, kehollisen koskemattomuuden ja oikeuden yksityisyyteen. Maailmalla transnaiset ovat 66 kertaa todennäköisemmin hiv-positiivisia kuin muu aikuisväestö.

Hiv-epidemian nujertamiseksi täytyy ottaa käyttöön huumeiden käyttötilat. Huumeiden käyttö on dekriminalisoitava. Seksityö täytyy nähdä työnä ja translaki täytyy uudistaa.

Jotkut ihmiset kuuluvat useampaan marginalisoituun ryhmään ja moniperustainen stigmatisointi ja syrjintä ovat esteenä niin hivin ehkäisylle, hiv-testaukselle kuin hoitoon sitoutumiselle. Matalan kynnyksen palveluita tulee olla ja niiden täytyy olla saavutettavia. Ihmisten tulee kokea ne omikseen ja kokea tulevansa kohdatuiksi omana itsenään. Jos on pelko siitä, miten palveluissa tulee kohdatuksi, palvelut jäävät käyttämättä ihmisen oman terveyden kustannuksella. Hiv voi myös tarttua eteenpäin, jos ei ole lääkityksen piirissä.

Hivin varhainen toteaminen, mahdollisimman laajat testausmahdollisuudet, helppo hoitoon pääsy ja lääkityksen nopea aloitus. Tehokas yhdistelmäehkäisy, mukana lukien prep, neulojen ja ruiskujen vaihto ja korvaushoito. Nämä kaikki ovat edelleen tärkeitä.

Mutta niiden lisäksi pitää taklata stigma ja syrjintä, jotta hiv-epidemia voidaan nujertaa.

Maailman aids-päivää vietetään 1.12.

Lue lisää:

Mikä on hiv? (THL)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *