Toimintatapoja tulee arvioida aika ajoin uudelleen. Tämä koskee myös huumepolitiikkaa. Huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta tulisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Mielestämme huumeiden käyttöön tulisi puuttua pikemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin kuin rikoslailla ja rangaistuksilla. Kannabiksen ja sen kaupan laillistaminen ei sen sijaan ole Suomessa ajankohtaista.

Käytön rangaistavuudesta luopumista tukevat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global Commission on Drug Policy, jotka esittävät, että huumeiden käyttöön tulisi puuttua muutoin kuin käyttäjiä rankaisemalla. Tämä koskisi kaikkia huumausaineita.

Suomen nykykäytäntö

Suomessa huumausaineiden käyttö on ollut rangaistavaa viisikymmentä vuotta. Eduskunnassa kannan ratkaisi arvanheitto. Toteutusta on sen jälkeen justeerattu lisäämällä lakiin erityinen käyttörikospykälä ja ohjaamalla poliisin ja syyttäjien toimenpiteitä.

Käyttörikoksesta seuraa henkilölle sakkorangaistus ja nuorelle ensikertalaisille puhuttelu. Poliisi voi myös antaa huomautuksen. Toimenpiteisiin on koetettu liittää hoitoonohjausta, mutta määrät ovat jääneet vaatimattomiksi.

Rekisterimerkintä sulkee ovia nuorilta

Ongelmallista on, että käyttörikos merkitään aina, myös huomautustapauksissa, poliisiasiain tietojärjestelmään, missä se säilytetään tapauksesta riippuen 5–10 vuotta. Päätös syyttämättä jättämisestä ei poista huumemerkintää tietojärjestelmästä.

Rekisteritietoa käytetään, kun poliisilta pyydetään turvallisuusselvitys tai henkilö joutuu hankkimaan rikostaustaselvityksen koulutus- tai työpaikalleen. Tietojen luovutus saattaa vaihdella alueittain.

Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000. Tämä merkitsee sitä, että poliisiasiain tietojärjestelmässä on noin 75 000–150 000 tämänkaltaista rikosta. Vaikka oikeudelliset seuraamukset näistä ovat suhteellisen vähäisiä, rekisterimerkinnän vaikutukset nuorten henkilöiden elämänkulkuun voivat olla arvaamattomia ja altistaa syrjäytymiselle.

Kannabis hallitsee tilastoja

Käyttörikokset koskevat suurimmaksi osaksi kannabista. Osa tapauksista tulee ilmi muun rikoksen tutkinnan yhteydessä, monissa tapauksissa kyse on kaveripiirissä tapahtuvasta satunnaisesta käytöstä tai omaan käyttöön liittyvästä hallussapidosta.

Vuoden 2014 Huumekyselyn mukaan 25–34-vuotiaista naisista 32 % ja miehistä 44 % oli kokeillut kannabista. Nykyinen lainsäädäntö määrittelee heidät rikollisiksi. Suurin osa (61 %) ikäryhmästä on sitä mieltä, että kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista.

Rangaistus ei toimi kansanterveysajattelussa

Olemme hyvin tietoisia siitä, että huumeiden käytöstä voi aiheutua monenlaisia haittoja. Rangaistus kuitenkin toimii huonosti käytön ja sen haittojen ehkäisemisessä. Se myös sopii huonosti nyky-yhteiskunnan arvomaailmaan ja kansanterveydelliseen ajatteluun.

Kohti uutta käytäntöä

Kansainvälisten kokemusten mukaan käyttörangaistuksista luopuminen ei lisää käyttöä. Esimerkiksi Portugali dekriminalisoi huumeiden käytön ja pienten määrien hallussapidon vuonna 2001. Huumeiden käyttöön puututaan hallinnollisin seurauksin, joissa sosiaalitoimen rooli on keskeinen. Muutos vähensi haittoja, mutta ei lisännyt käyttöä. Norjassa suurkäräjät on hyväksynyt periaatekannanoton käytön rangaistavuuden korvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein.

Tilanteessa, missä huumeita käyttävän henkilön ei tarvitse pelätä rangaistusta tai rikolliseksi leimautumista, on huomattavasti nykyistä helpompaa tarjota monipuolista sosiaali- ja terveydenhuollon tukea ja hoitoa. Huumeiden käytön puheeksi otto erilaisissa palveluissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, olisi luontevampaa kummallekin osapuolelle, kun käytöllä ei olisi enää rikollisuuden leimaa. Se edistäisi myös ongelmakäyttäjien hoitoon hakeutumista ja ohjausta.

Rangaistavuuden sijaan huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen vähentämiseen tarvitaan uusia keinoja ja menettelytapoja. Oppia voisi ottaa esimerkiksi siitä, kuinka tupakointi on saatu vähenemään ilman kriminalisointia.

 

Käsitteistä:

Vaihtoehtoja huumepolitiikan nykyiselle linjalle, jonka mukaan käyttö on säädetty rangaistavaksi, on kolme: (1) laillistaminen, (2) dekriminalisointi ja (3) depenalisaatio. Radikaalein toimenpide olisi laillistaminen, mikä tarkoittaisi huumeiden käytön vapauttamista ja saatavuuden järjestämistä samaan tapaan kuin alkoholin tai lääkkeiden kanssa menetellään. Dekriminalisoinnissa käyttö ja pienten määrien hallussapito sallittaisiin luopumalla niiden rangaistavuudesta. Lievin toimenpide olisi depenalisaatio, missä käyttöä pidettäisiin edelleen rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä. Siitä tulisi kuitenkin rekisterimerkintä poliisiasiain tietojärjestelmään.

Lisätietoa:

Huumeiden laillisuus ja käytön rangaistavuus

Hakkarainen, Pekka ym. (2014) Kannabis ja terveys. Tutkimuksesta tiiviisti 17/2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Muut huumeet

8 kommenttia

  1. Järjestäytyneiden huumekauppiaiden kannattaa lobata asiakkaitaan ja kannattajiaan mukaan vihreiden sekä kokoomusnuorten puoluekokouksiin?

    Jos huumeiden laillistamisaloite etenee, se merkitsee huumekaupalle paitsi jättimäistä ansiolisää, niin myös pysyvää vaikutusvaltaa maamme politiikkaan..!

    https://yle.fi/uutiset/3-12096201

    1. Voi Juha, et taida tietää puhumastasi mitään! Rikolliset suorastaan rakastaa huumeiden kieltolakia, niin kuin Al Capone rakasti alkoholin kieltolakia kun se takasi mahtavat voitot alkoholin trokauksella! Capone jopa tuki USA:ssa raittiusjärjestöjä!
      Ja sama muiden huumeiden kanssa, kieltolait toimivat just toisinpäin kuin kuin iso osa ihmisistä ajattelee. Kieltolait eivät toimi koskaan, sehän huomattiin Suomessakin alkoholin kieltolaista ja lopuksi tämä Suomen huonoin laki kumottiin!

      1. Juuri näin. Nykytilanne palvelee rikollisuutta. Huumeidenvastainen sota, jota on käyty vuosikymmeniä, on hävitty. Huumekauppa on miljardibisnestä, yksi isoimmista ja tuottoisimmista, eikä sota huumeita vastaan ole saavuttanut juuri mitään. Tätä taustaa vasten on erittäin perusteltua kysyä, kannattaisiko vaihtaa strategiaa.

    2. Asia on kyllä just toisinpäin! Ei rikolliset halua että kieltolaeista luovuttaisiin, sehän veisi heiltä monopolin jos kannabis tulisi säänneltyyn myyntiin. Suomessahan oli aikoinaan alkoholin kieltolaki millä oli järkyttävän huonot seuraukset! Rikolliset kyllä rikastuivat. YLE Areenassa lienee yhä katsottavissa 3-osainen sarja tästä.

  2. Kuinka joku voi väittää, että huumeiden käyttö (ja sen haittavaikutukset) vähenisivät, jos huumeiden käyttö laillistettaisiin?

  3. ”Hän pitää erittäin huolestuttavana sitä, ettei ministeriössä uskota terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n asiantuntijalausuntoja.

    – Kyseessä on viranomainen, joka on nimenomaan näissä asioissa asiantuntija”

    Kommentin pätkä kansanedustajalta korona hommiin liittyen.
    Ikävä kyllä ei uskota myöskään ministeriössä thl:n asiaan tämänkään blogin suhteen.

  4. Käyttö voi vähentyä kun käyttäjät voivat hakeutua hoitoon ilman, että heitä pidetään rikollisina.

  5. Ehdottomasti pitäisi laillistaa kokonaan ja ottaa lailliseen jakeluun. Rikolliset köyhtyisivät ja valtio rikastuisi veroilla. Käyttäjät myös uskaltaisi hakea hoitoon sekä viihdekäytttäjät pääsisivät töihin kun merkinnät poistuisivat jostain 10v vanhasta kannabiskokeilusta, joka käytännössä estää töihin/opintoihin pääsemisen 10v ajaksi.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *