Vuonna 2019 Suomen tieliikenteessä kuoli 211 henkilöä. Samana vuonna huumeisiin kuoli 234 henkilöä.
Vaikka huumeisiin kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenteessä, on huumekuolemien ehkäisy jäänyt liian vähälle huomiolle. Suomessa liikenneturvallisuustyötä ohjaa kunnianhimoinen nollavisio, jonka tavoitteena on, ettei kukaan kuole tai loukkaannu liikenteessä. Huumekuolemien ehkäisyyn pitäisi suhtautua yhtä painokkaasti kuin liikennekuolemiin.
Huumekuolemat kasvussa
Huumeiden käyttö on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Kun huumeiden kokeilu ja käyttö yleistyvät, lisääntyvät myös huumeiden aiheuttamat haitat, joista äärimmäisenä esimerkkinä ovat huumekuolemat. Huumemyrkytyskuolemat sekä huumausaineiden pitkäaikaisesta käytöstä johtuvat kuolemat ovat olleet kasvussa jo pitkään, ja sama huolestuttava kehitys todennäköisesti jatkuu.
Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia myrkytyskuolemia, joissa henkilö kuolee lääkeopioidien, alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden yhdistelmäkäyttöön. Kuoleman taustalla on usein pitkään jatkunutta päihteidenkäyttöä, minkä lisäksi henkilöllä saattaa olla hoitamattomia mielenterveysongelmia, matala koulutustaso ja työttömyyttä. Suomessa tyypillinen huumekuoleman uhri on 33-vuotias palveluiden ulkopuolella oleva mies, joka kuolee yksin kotona nukkuessaan.
Vähintään yksi nuori menehtyy joka viikko – ja siksi käytön riskeistä tulisi tiedottaa enemmän
Erityisen huolestuttavaa on alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien kasvu Suomessa. Vuonna 2019 tapaturmaisiin myrkytyksiin kuoli 54 nuorta ja vuoden 2020 alustavien arvioiden mukaan näyttää siltä, että uhrien määrä on kasvussa. Nuorten huumekuolemien jyrkkä kasvu Suomessa on kansainvälisesti poikkeuksellista, sillä esimerkiksi muualla Euroopassa huumeisiin kuollaan huomattavasti vanhempina, noin 40-vuotiaana.
Nuorten huumekuolemiin johtavia syitä ovat esimerkiksi päihteiden käytön aloittaminen nuorena, päihteiden yhdistelmäkäyttö ja muut riskialttiit käyttötavat, esimerkiksi huumausaineiden käyttö pistämällä.Päihteidenkäyttöä ehkäisevä työ on erityisen tärkeää, koska nuorena aloitettu päihteidenkäyttö johtaa useammin päihdeongelmiin.
Päihde- ja mielenterveysosaamista, monipuolista ehkäisevää työtä ja nuorten kokonaisvaltaista tukemista on syytä lisätä kaikissa nuorten palveluissa. Tärkein työ on lisätä raittiiden nuorten määrää ja nostaa päihteiden käytön aloittamisen ikää. Myös käytön riskeistä tulee tiedottaa entistä enemmän. Nuorten kanssa kannattaa keskustella avoimesti ja nuoren mielipidettä kunnioittavasti, ilman pelottelua tai saarnaamista.
Huumekuolemien ehkäisyyn on tehokkaita menetelmiä
Huumekuolemia voidaan ehkäistä tehokkaasti myös turvaamalla huumeita jo ongelmallisesti käyttäville henkilöille matalan kynnyksen palveluita sekä nopea ja vaivaton hoitoon pääsy.
Korvaushoito on tutkitusti tehokas tapa ehkäistä etenkin opioideja käyttävien huumekuolemia. Suomessa korvaushoidon kattavuus on tällä hetkellä liian heikko, vain noin 20 prosenttia opioidien ongelmakäyttäjistä. Tämä on muihin pohjoismaihin verrattuna vähän. Vastoin omaa tahtoa hoitonsa keskeyttäneiden osuus on Suomessa liian korkea, jopa 36 prosenttia.
Hoidon keskeyttäminen tai lopettaminen lisää riskiä yliannostukseen. Esimerkiksi liian tiukat kontrollikäytännöt tai kielteiset asenteet huumeidenkäyttäjiä kohtaan, voivat osaltaan vaikuttaa hoidossa pysymiseen. Korvaushoidon rinnalla tulee tarjota myös psykososiaalista kuntoutusta, lääkkeetöntä hoitoa ja mielenterveyspalveluita, jotka suunnitellaan asiakkaan yksiköllisten tarpeiden mukaan.
Suomessa tulisi myös selvittää onko naloksonin, eli opiaattien vastalääkkeen, jakamisesta hyötyä opioidikuolemien ehkäisyssä. Tällä hetkellä naloksonia on käytössä vain ensihoidon henkilökunnalla. Käyttöhuoneiden kokeilun voisi aloittaa koska erilaisten muuntohuumeiden, kuten synteettisten opioiden, saatavuus on kasvanut Euroopassa, ja sama kehitys voi tapahtua myös Suomessa. On erityisen tärkeää, että varaudumme mahdollisiin huumemarkkinoissa tapahtuviin muutoksiin. Käyttöhuoneiden avulla voidaan myös tavoittaa henkilöitä, jotka eivät asioi nykyisissä palveluissa, minkä lisäksi käyttöhuoneet voivat madaltaa kynnystä hoidon ja sosiaalisen tuen piiriin hakeutumiseen.
Huumeita ongelmallisesti käyttäville henkilöille on tarjottava tietoa huumeidenkäytön riskeistä, käytön vähentämisestä ja pistämistä vähemmän haitallisiin käyttötapoihin siirtymisestä. Erityisesti alkoholin, opioidien ja bentsodiatsepiinien yhtäaikaisen käytön yliannostusriskistä on tiedotettava. Myös ne henkilöt, joilla on päihteiden kokeilukäyttöä tai joiden päihteiden käyttö on satunnaisempaa saattavat tarvita tukea tai tietoa eri aineiden aiheuttamista haitoista.
Huumekuolemien vähentämiseksi on tärkeää, että kynnys avun hälyttämiseen on mahdollisimman matala. Yliannostustilanteessa on tärkeintä soittaa apu paikalle viipymättä. Norjassa teetetyn kyselyn mukaan 40 prosenttia nuorista ei uskaltanut yliannostustilanteessa soittaa apua paikalle.
Päihteidenkäyttäjiin kohdistuvien kielteisten asenteiden ja ennakkoluulojen vähentäminen on tärkeää, niin palveluissa kuin koko yhteiskunnassa. Huumeita käyttävät ihmiset tulisi kohdata inhimillisesti ja arvostavasti. Kyseessä on sairaus, johon tarvitaan ja johon on olemassa hoitoa.
Lisäksi nostaisin esille sen, että hoitamattoman ADHD:n ja käytön välillä on todistetusti yhteys. Kun ihmisellä on ahdh -diagnoosi, ei lääkehoitoa SAA jättää antamatta päihdeongelman vuoksi. Oma nuoreni rimpuilee eroon päihteistä, aloitti koulun ja tosissaan yrittää – mutta hiton vaikeaa se on, kun hoitamaton ADHD, ahdistus ja paniikkihäiriö jylläävät hoitamattomana. Siinä jo kolme asiaa, jotka voivat johtaa retkahtamiseen.
Aika toivotonta yrittää saada tilanteeseen parannusta niin kauan kuin pelkkä käyttö säilyy laissa tuomittavana tekona. Käytön määrittely rikokseksi heijastuu suoraan asenteisiin tehden tarpeellisten hankkeiden toteuttamisesta epäsuosittua ja liki mahdotonta (esim. hoitopalveluiden kehittämisestä).
Kyseessä on tosiaankin sairaus, jota ei hoidettu aikanaan kun siihen silmät kyynelissä haettiin apua moneen kertaan. Sitten kun ei lääkäriltä heru haetaan samat asiat kadulta ja kukaan ei valvo miten lääkitsee itseään.
Ei ihme, että huumekuolemat lisääntyvät, kun turvallista tapaa saada asianmukaista lääkehoitoa esim. ahdistusoireisiin ei asennesyistä huono-osaisille anneta. Bentsodiatsepiinien moralisointi on yksi syy tähän ongelmaan. Onko se parempi, että ihmiset asioivat apteekin sijaan katudiilerillä ostamassa muuntobentsoja?