Ruotsin perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistuksesta on olemassa huomattavasti laajempaa tietoa kuin mitä Suomessa käyty mediakeskustelu ja sen pohjana runsaasti siteerattu Ruotsin valtion tarkastusviraston raportti antavat ymmärtää.
Ruotsissa tuli vuoden 2010 alusta voimaan lakisääteinen perusterveydenhuollon valinnanvapausuudistus, jonka seurauksena perusterveydenhuollosta vastaavien 21 maakäräjäalueen on järjestettävä palvelut ns. valinnanvapausjärjestelmien puitteissa. Maakäräjät hyväksyvät halukkaat perusterveydenhuollon tuottajat – julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin tahot – etukäteen määritellyllä hyväksymismenettelyllä, jonka jälkeen potilas voivat valita tuottajista itselleen sopivimman.
Maakäräjien tulee julkaista ajankohtaista vertailutietoa tuottajista. Tämän ohella potilaan valinnan perusteina voivat tutkimusten mukaan olla palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, hoitopaikan maine ja potilaan hoitopaikassa kokema kohtelu. Jos potilas ei ole tyytyväinen, hän voi ”äänestää jaloillaan” ja siirtyä toisen yksikön hoitoon.
Raha seuraa potilasta hänen valitsemaansa hoitopaikkaan, ja maakäräjähallinnon maksamat korvaukset ovat kaikille tuottajille samasta palvelusta samansuuruiset. Vanhojen ja sairaiden potilaiden hoidosta maksetaan enemmän kuin perusterveiden nuorempien potilaiden hoidosta. Potilaille asiakasmaksut ovat hoitopaikasta ja terveydentilasta riippumatta samat.
Uudistusta seurattu ja arvioitu monin eri tavoin
Uudistusta on seurattu ja arvioitu alusta alkaen useiden viranomais- ja tutkimustahojen voimin. Sosiaalihallitus, kilpailuvirasto ja hoitoa kansalaisnäkökulmasta tarkasteleva Vårdanalys ovat julkaisseet toistuvia seurantaraportteja. Karoliininen instituutti ja Lundin yliopisto ovat tutkineet uudistuksen vaikutuksia potilaiden, tuottajien ja palvelujärjestelmän näkökulmasta.
Seurannat osoittavat, että perusterveydenhuollon tuottajakunta on laajentunut noin viidenneksellä ja palvelutuotanto sekä palvelujen käyttö ovat lisääntyneet. Uusia terveyskeskuksia on syntynyt noin kahteen kolmasosaan maakäräjäalueista. Ruotsin 9,6 miljoonaisesta väestöstä 8,3 miljoonaa asuu nyt kunnissa, joissa julkisen terveyskeskuksen ohella toimii myös vaihtoehtoinen yksityinen palvelutuottaja. Kaksi kolmasosaa ruotsalaisista katsoo, että heillä on aktiivisen valinnan tekoon tarvittava tieto.
Kilpailuvirasto arvioi, että valinnanvapauden edellyttämää valinnanvaraa on useimpien ruotsalaisten ulottuvilla. Väestöstä 99 prosentilla matka terveyskeskukseen taittuu autolla 20 minuutissa tai lyhyemmässä ajassa ja 80 prosentilla väestöstä automatka vaihtoehtoiseen terveyskeskukseen on korkeintaan 5 minuuttia pitempi kuin lähimpään terveyskeskukseen. Viime syksynä yli 90 prosenttia terveyskeskuksesta lääkärille aikaa tarvitsevista ruotsalaisista sai vastaanottoajan 7 päivän sisällä ajanvarauksesta, Suomessa vastaava luku oli noin 43 prosenttia.
Vårdanalysin julkaisemien raporttien mukaan potilastyytyväisyys on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan. Aktiivisen valinnan tehneet potilaat ovat olleet muita tyytyväisempiä. Hyvin koulutetut ryhmät näyttävät lähteneen hyödyntämään valinnanvapautta jonkin verran aktiivisemmin kuin muut. Valinnanvapautta arvostavat myös he, jotka eivät sitä itse käytä.
Valinnanvapaus ja kansalaisten yhdenvertaisuus
Ennen uudistusta esitettiin pelkoja palveluiden epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta, jos tuottajat sijoittuisivat yksipuolisesti tiheän asutuksen alueille. Tukholman alueen tutkimuksessa havaittiinkin, että palvelutuotantoa keskittyi jossain määrin ylemmän tulotason alueille eli keskikaupunkialueelle. Palveluiden käytössä havaittiin päinvastaista kehitystä eli palveluiden käytön siirtymistä alempien tuloluokkien alueiden väestöön. Palveluita oli siis valittu myös muualta kuin omasta asumalähiöstä.
Vårdanalys kartoitti palvelujärjestelmän tasavertaisuutta raskaiden, monisairaiden potilasryhmien näkökulmasta. Kolmella tutkitulla maakäräjäalueella kaikki potilasryhmät, mukaan lukien paljon hoitoa vaativat potilaat, lisäsivät perusterveydenhuollon lääkäripalveluiden käyttöä. Väestö kokonaisuudessaan lisäsi lääkärikäyntejä enemmän kuin paljon hoitoa vaativat potilasryhmät. Toisaalta jälkimmäisillä potilasryhmillä kotikäyntien määrä lisääntyi enemmän. Tulokset pohjautuivat etenkin Skånesta kerättyyn materiaaliin. Niitä on selitetty vanhenevien potilaiden hoidon siirtymisellä entistä enemmän lääkäreiltä muulle hoitohenkilöstölle ja potilaiden kotiin. Skånen valinnanvapausjärjestelmän pelisäännöt voivat myös osaltaan selittää eroja muihin alueisiin verrattuna.
Tarkoitushakuista tulkintaa?
Pohjaa Suomen medioissa esitetylle tiedolle terveyserojen kasvamisesta valinnanvapausuudistuksen seurauksena ei siteeratusta tarkastusviraston raportista löydy. Raportti ei ylipäätään analysoi terveyskehitystä vaan palvelujen käyttöä. Ruotsin valinnanvapautta laajimmin tutkineet professorit ovat syyttäneet tarkastusvirastoa tarkoitushakuisesta tutkimustulosten valikoinnista. Esimerkiksi Karoliinisen instituutin tutkimustuloksia nostetaan esiin vain niiltä osin, kuin niiden voidaan katsoa tukevan epätasa-arvoistavaa kehitystä. Silloin kun aiempia tutkimustuloksia ylipäätään otetaan huomioon, niitä tulkitaan negatiivisemmin kuin alkuperäistutkimuksissa.
Valinnanvapaus ei korjaa kaikkia ongelmia
Perusterveydenhuollon todellisena haasteena Ruotsissa on edelleen joidenkin harvaanasuttujen alueiden lääkäripalveluiden saatavuus. Valinnanvapausjärjestelmätkään eivät ole olleet taikasauva, jolla vuosikymmeniä vanha ongelma olisi poistunut. Valtion tarkastusvirasto ehdottaa vahvojen poikkeusmenettelyjen sallimista tuotannon edistämiseksi harvaanasutuilla seuduilla. Raportissa ehdotetaan myös entistä yhtenäisempiä pelisääntöjä eri maakäräjäalueiden valinnanvapausjärjestelmiin, jotta potilaiden ja tuottajien kansallinen liikkuvuus helpottuisivat.
Tulevaisuuden kannalta yhtenäiset pelisäännöt – hyväksymis- ja korvausmenettelyt – ovatkin olennaisia. Ruotsin uusi potilaslaki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Se takaa maanlaajuisen valinnanvapauden perusterveydenhuollossa ja avosairaanhoidossa. Potilaslaki siis laajentaa lainsäädäntöpohjaisen valinnanvapauden maakäräjäalueilta koko maata koskevaksi.
PS. Valinnanvapaus on aiheena esillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seminaarissa 3.3.2015. Mukana myös kokemuksia Ruotsista ja Englannista. Tilaisuutta voi myös seurata suorana verkkolähetyksenä
Seminaarin esitysmateriaali julkaistaan Slidesharessa.
Osallistu keskusteluun ja seuraa tapahtumaa Twitterissä tunnisteella #valinnanvapaus