Liian harva liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Iso osa päivittäisistä matkoista kuljetaan autolla, vain pieni osa suomalaisista kävelee tai pyöräilee. Huolestuttavaa sekä terveyden että ympäristön kannalta on, että suurin meistä osa kulkee alle viiden kilometrin matkat autolla, vaikka ne voisi helposti kävellä tai pyöräillä.
Jo puoli tuntia päivässä kävelyä tai pyöräilyä työhön, kouluun, harrastuksiin tai kauppaan kattaa suositellun määrän päivittäistä kestävyysliikuntaa.
Ympäristön kannalta nykytilanne on kestämätön. Noin neljännes suomalaisten hiilijalanjäljestä syntyy autoilusta ja muusta henkilöliikenteestä. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen ja henkilöauton käytön vähentäminen ovat olennaisia keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja täyttää kansainvälisesti sovitut päästövähennykset.
Siksi uudet ja tehokkaat keinot edistää terveellistä ja kestävää liikkumista, kuten kävelyä ja pyöräilyä, ovat tervetulleita. Niitä olemme tutkineet Suomen Akatemian rahoittamassa BEGACYS-hankkeessa.
Hyvä asuinympäristö tukee liikkumista!
Keskusteluissa esitetään usein, että rakentamalla laadukkaita asuinalueita ja elinympäristöjä voidaan kannustaa asukkaita kävelemään ja pyöräilemään autoilun sijaan. Alustavien tulostemme perusteella vaikuttaa siltä, että jos asuinalueella on riittävän tiheä kävely- ja pyöräteiden verkosto, niin asukkaat kävelevät tai pyöräilevät, sekä vapaa-ajalla että työmatkoilla, kaksi kertaa todennäköisemmin.
Helsingin Baana, pyöräilyn laatuväylä on ääriesimerkki erinomaisesta pyöräilyväylästä. Tutkimuksemme mukaan vaatimattomampikin pyörätiestö saa ihmiset liikkumaan.
Myös asuinalueen viheralueilla ja koetulla turvallisuudella näyttää olevan myönteinen vaikutus erityisesti vapaa-ajan liikuntaan. Viheralueiden merkitystä mittasimme niiden etäisyydellä kodeista ja koetun turvallisuuden merkitystä rikollisuuden pelolla tai turvattomuuden tunteella.
Tieteellisesti on vaikeaa arvioida elinympäristöjen muutosten vaikutuksia kävelyyn ja pyöräilyyn. Tutkimusnäyttö kävelyä ja pyöräilyä edistävistä ympäristöistä on ollut pitkään epäjohdonmukaista ja perustunut enimmäkseen Yhdysvalloissa tai Australiassa toteutettuihin tutkimuksiin.
Eurooppalainen ympäristö ja yhteiskunta ovat hyvin erilaisia verrattuna Yhdysvaltoihin. Täällä luonnon virkistysalueet ja liikuntapalvelut ovat usein ihmisiä lähellä. Lisäksi suomalainen yhdyskuntarakenne tukee kävelyä ja pyöräilyä toisin kuin Yhdysvalloissa tai Australiassa, jossa liikkuakseen paikasta toiseen on käytettävä pääosin autoa.
Tuoreimmat kansainväliset ja kansalliset tutkimukset vahvistavat käsitystä, että kävelyä ja pyöräilyä voidaan tehokkaasti edistää kehittämällä ja rakentamalla laadukkaita elinympäristöjä, joissa on sekä viherrakenteita toimivia ratkaisuja kävely- ja pyöräteitä.
Vielä emme kuitenkaan tiedä varmasti, millaisten henkilöiden kävelyä ja pyöräilyä tietyt elinympäristöt edistävät. Mikään tutkimus ei pysty huomioimaan kaikkia liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä kuten elämäntilannetta, liikuntataitoja ja psykososiaalisia ominaisuuksia kuten pystyvyyden tunnetta, itsekontrollia tai itsesäätelyä.
Terveyden, hyvinvoinnin ja ympäristön kestävyyden vuoksi emme voi odotella. Ratkaisut on tehtävä lähivuosina, jos haluamme lisätä fyysistä aktiivisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta.
Pyöräilyviikon teemana sähköpyöräily
Valtakunnallista pyöräilyviikkoa vietetään parhaillaan 7.–15.5. teemalla ”Aina myötätuulessa!”. Pyörällä töihin -päivää vietetään tiistaina 10.5. ja Pyörällä kouluun -päivää keskiviikkona 11.5.
Teemana pyöräilyviikolla on sähköpyöräily, jonka kasvunäkymät ovat Suomessa huikeat. Sähköpyöräily voisi olla myös yksi tehokas keino muuttaa kulkutapoja terveellisesti ja kestävästi auton ratista pyörän satulaan
Lopetan kirjoitukseni pyöräilyviikon hengessä antamalla kuusi hyvää syytä, miksi kannattaa kävellä ja pyöräillä:
- Terveys ja kunto kohenevat!
- Maisemat näyttävät paremmilta kuin auton tai bussin ikkunasta.
- Työ-, koulu ja muut huolet unohtuvat.
- Vähennät omaa hiilijalanjälkeäsi!
- Kävely ja pyöräily ovat usein kätevin ja nopein tapa liikkua paikasta toiseen.
- Se on yksinkertaisesti hauskaa!
Lue lisää:
Anssi Haapala, Katja Borodulin, Karri Silventoinen, Tomi Mäki-Opas. Fyysisen kokonaisaktiivisuuden koulutusryhmittäiset erot ja muutokset työikäisillä suomalaisilla 11 vuoden seurannassa. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti, Vol 53, Nro 2, 2016
Tomi Mäki-Opas. Voiko kaupunkirakenteelle ja viheralueilla edistää kestävää ja terveellistä liikkumista? BEGACYS-hankkeen tuloksia. Sosiaalilääketieteen yhdistyksen kevätseminaari, Tieteiden talo, 22.4.2016
J. F. Sallis ym. Physical activity in relation to urban environments in 14 cities worldwide: a cross-sectional study. The Lancet, 1 April, 2016