Kokoomuskansanedustaja Ben Zyskowicz vieraili Hyvät ja huonot uutiset -viihdeohjelmassa, jossa ajankohtaisia uutisaiheita käsitellään huumorin keinoin. Vitsien lomassa Zyskowicz peräänkuulutti, että kaikkien terveiden, työkykyisten ja työikäisten ihmisten tulisi tehdä töitä.

Ben Zyskowicz, meillä on Sinulle hyviä ja huonoja uutisia!

Työttömät maahanmuuttajat ovat työkykyisiä ja työhaluisia

Hyvät uutiset ovat, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat työhaluisia ja kokevat työkykynsä paremmaksi kuin väestö keskimäärin. Tämä ilmenee THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa (Maamu), jossa selvitettiin venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisen työikäisen aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia.

Esimerkiksi työttömät somalialaistaustaiset miehet olivat selvästi koko väestön työttömiä miehiä työkykyisempiä: jopa 98 prosenttia työttömistä somalialaistaustaisista miehistä arvioi olevansa täysin työkykyisiä ja lähes yhtä suuri osuus haluaisi tehdä kokopäivätyötä.

Hyvä uutinen on myös se, että maahanmuuttajien työmarkkina-aseman on havaittu paranevan maassaoloajan pidentyessä. Eri maahanmuuttajaryhmien välillä lähtötilanteessa olleet suuret erot työllisyysasteessa pienentyvät ja lähes häviävät maassaoloajan pidentyessä. Maahanmuuttajat myös arvioivat työkykynsä paranevan tulevaisuudessa. Enemmistö Maamu-tutkimukseen osallistuneista arvioi työkykynsä paranevan tai pysyvän ennallaan seuraavien kahden vuoden kuluessa.

Maahanmuuttajilla on vaikeuksia työllistyä

Huonot uutiset ovat, että työkykyiset ja työikäiset maahanmuuttajat ovat koko väestöä useammin työttöminä. Työllistymisvaikeudet koskevat kaikenikäisiä maahanmuuttajia, myös korkeasti koulutettuja. Puutteellisen kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen ohella työnantajien asenteet koetaan keskeiseksi työllistymisen esteeksi.

Käsitykset siitä, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat eivät haluaisi töihin, eivät perustu faktoihin. Esimerkiksi somalialaistaustaisista naisista harvempi kuin joka viides on töissä, vaikka 80 prosenttia ei-työssä käyvistä haluaisi tehdä ansiotyötä.

Maahanmuuttajien työllistymistä voidaan tukea

On olemassa monia keinoja parantaa maahanmuuttajien työllisyyttä. Yksi konkreettinen esimerkki on nimetön työnhakuprosessi. Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus kokeili toissavuonna nimetöntä työnhakuprosessia  tiettävästi ensimmäisenä Suomessa. Kokemus oli positiivinen, vaikka veikin aikaa työnhakujärjestelmän kankeuden vuoksi.

Nimettömät työnhakuprosessit eivät suosi yhtä väestöryhmää toisen väestöryhmän kustannuksella, vaan pyrkivät luomaan tasa-arvoisemmat rekrytointimahdollisuudet kaikille. Kansainvälisten tutkimusten mukaan anonyymi työnhaku vähentää ikä- ja sukupuolisyrjintää työnhaussa.

Toinen hyvä esimerkki on työelämään nivottu kieliopetus. Työvoimapoliittisissa koulutuksissa on jo viime vuosina yhdistetty ammatillista koulutusta ja kielikoulutusta. Myös monet kuntatyönantajat tukevat henkilöstönsä kieliopetusta esimerkiksi siten, että opetus tapahtuu osittain työajalla ja siitä ei tarvitse maksaa osallistumismaksua.

Työnantajat voisivat myös entistä enemmän kriittisesti arvioida, vaaditaanko kaikissa työtehtävissä virheetöntä suomenkielentaitoa, vai voisiko töistä suoriutua kiitettävästi myös vähemmällä kielitaidolla.

Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisessa yksittäisiä kikkoja tärkeämpää on kuitenkin kokonaisvaltainen asennemuutos ja tahtotila. Esimerkiksi Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa (2009–2012) asetettiin tavoitteeksi maahanmuuttajataustaisten, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien, työntekijöiden määrän lisääminen henkilöstössä niin, että se vastaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuutta kaupungin asukkaista.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on kasvanut vuosittain, mutta strategiaohjelman tavoitteeseen on vielä matkaa. Vuonna 2012 Helsingin henkilöstömäärästä 5,4 prosenttia oli maahanmuuttajia, kun vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli noin 12 prosenttia.

Maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä tukitoimia on kehitetty myös muissa kunnissa. Sisäasianministeriön julkaisusta löytyy hyviä esimerkkejä Tampereelta, Pohjois-Pohjanmaalta, Lappeenrannasta ja Mikkelistä. Työterveyslaitoksen kehittämällä Monikulttuuristen työpaikkojen resurssimittarilla voi testata, kuinka työpaikallasi otetaan huomioon eri kulttuuritaustaisten tarpeet ja onko työpaikkasi käytännöissä tässä suhteessa kehitettävää.

Maahanmuuttajien työllistymisellä on merkitystä

Suomessa asuu yli 300 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, jotka itse tai joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Tilastokeskus on arvioinut, että ulkomaalaistaustaisen väestön määrä Suomessa tulee kaksinkertaistumaan nykyisestä noin vuoteen 2025 mennessä. Maahanmuuttajien työllistyminen ei ole yhdentekevää: työelämäosallisuudella on merkitystä paitsi yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille myös kansantaloudelle.

Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin, julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan parhaiten kuroa umpeen pitämällä työhaluiset ja työkykyiset ihmiset töissä tai työllistämällä heidät. Tämä koskee myös Suomessa asuvia maahanmuuttajia.

Lue lisää:

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi – Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL Raportti 61/2012

Maahanmuuttajan onnistuminen työelämässä. Tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisista Suomessa. Työterveyslaitos 2013

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *