Suomessa on noin miljoona 63 vuotta täyttänyttä. Suurin osa iäkkäistä on vireitä ja toimeliaita kansalaisia, jotka pärjäävät omin avuin omissa kodeissaan.
Avuntarve lisääntyy noin 75 ikävuoden jälkeen. Mutta ikä ei yksin määrittele avuntarvettamme, vaan se, miten toimintakykyisiä olemme ja millainen tukiverkosto meillä on. Me kaikki olemme erilaisia, myös vanhana. Useimmilla meistä on kuitenkin toive asua kotona niin pitkään kuin mahdollista – heikentyneestä terveydestä ja toimintakyvystä huolimatta. Koti on tärkeä paikka. Siellä on läsnä oma elämämme, tutut tavat ja päivärutiinit.
Miten nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy vastaamaan toiveeseen?
Kohti kotiin annettavia palveluja
Palvelurakennetta on vuosien saatossa kevennetty ja muutos kohti kotiin annettavia palveluja on edennyt. Tänä vuonna tehdyn Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen mukaan kotihoidossa päivittäiset asiakasmäärät ovat kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla ja samanaikaisesti ympärivuorokautisesta hoidosta on vähennetty asiakaspaikkoja. Kotihoitoon on myös lisätty runsaasti henkilökuntaa. Kehityssuunta on siis valtakunnallisten strategioiden mukainen.
Kehitystä on tukenut hallituksen kärkihanke ’’Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa’’. Eri puolella Suomea on luotu ja kokeiltu uudenlaisia, entistä toimivampia ratkaisuja kotona asumisen tukemiseen. Toimivilla kotihoidon rakenteilla ja joustavilla toimintatavoilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat oikein kohdennettua ja oikea-aikaista tukea ja apua – tarvittaessa 24/7. Eikä pidä unohtaa, mihin kaikkeen teknologialla pystytään.
Kotihoitoon kohdistuu suuria paineita
Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat väistämättä, kun väestö vanhenee. Lisäksi kotihoitoon siirretään jatkuvasti uusia toimintoja – sairaalahoidosta kotiutetaan aiempaa nopeammin ja kuntoutus on siirtymässä asiakkaiden koteihin. Samaan aikaan kotihoidon ’’perinteisiä tehtäviä’’, kuten ateria- ja siivouspalveluja, on ulkoistettu.
Kun asiakkaat muuttuvat yhä huonokuntoisemmiksi ja monenlaisen tuen tarvitsijoiksi, on henkilöstön osaamisesta pidettävä huolta. Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen perusteella kuntoutuksen osaamista on kotihoidossa lisättävä. Vain murto-osalle asiakkaista tehdään tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma ja seurataan sen toteutumista. Myös vaativampien asiakkaiden hoitoon tarvitaan lisäosaamista. Noin kolmannes kotihoidon yksiköistä arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta mm. saattohoidosta.
Myös henkilöstön työhyvinvoinnissa on parantamisen varaa. Vehkon ym. (2017) mukaan työntekijät kokevat kotihoitotyön melko kiireiseksi ja monen mielestä omassa yksikössä on liian vähän työtekijöitä. Työntekijöiden näkemyksiä palveluiden riittävyydestä ja laadusta sekä niiden kehittämisestä on kuunneltava enemmän. Vanhuspalvelujen tila -tukimuksen mukaan nyt vain joka toinen kotihoidon yksikkö kerää palautetta henkilöstöltään.
Arkeen tarvitaan muutakin kuin kotihoitoa
Yksi keino palvelujen oikeaan kohdentamiseen ja resurssien järkevään käyttöön on maakunnallinen asiakas- ja palveluohjaus. Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen mukaan kotihoidossa on yhä paljon asiakkaita, joiden avuntarve on varsin vähäinen. Joskus tarvitaan ensisijassa kuuntelijaa tai rinnalla kulkijaa. Yksinäisyys on ikäihmisille iso ongelma, ja silloin kotihoitoa parempi apu voi löytyä järjestöistä tai seurakunnista.
Suurin osa iäkkäiden palveluista onkin muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluja. Ihmisten arkea parantavat esimerkiksi erilaiset virkistys-, liikunta- ja ystäväpalvelut, toimiva julkinen liikenne tai esteettömät asunnot. Kotihoidolle ei pidä sälyttää kaikkia tehtäviä.
Ikäystävällisen yhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan yhteinen tahtotila. Sen luomiseksi järjestöjen, vapaaehtoisten ja ikäihmisten omaa potentiaalia olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän. Ja kukin meistä voi itsekin miettiä, mitä voisi tehdä.
Ikäystävällisessä yhteiskunnassa iäkkäät asukkaat voivat luoda itselleen hyvän, itsenäisen ja omannäköisen elämän. Iäkkäälläkin on tarve toimia aktiivisesti omassa kodissaan, lähipiirissään ja yhteiskunnassa. Ja saada apua silloin kun sitä tarvitsee.
Lisätietoja
- Kotihoidon asiakasmäärien kasvu kiihtyy – seuraako laatu mukana? THL:n tiedote 11.10.2018
- Vehko, T; Sinervo T; Josefsson, K. Henkilöstön hyvinvointi vanhuspalveluissa – kotihoidon kehitys huolestuttava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tutkimuksesta tiiviisti 11/2017. Helsinki 2017.
Kirjoitus on ensimmäinen osa blogisarjasta, joka käsittelee sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa.