Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu siitä, tulisiko kuntien tarjota nuorille ilmainen ehkäisy. Esimerkiksi Raumalla raskaudenkeskeytysluvut ovat puolittuneet.
THL:n seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma on suosittanut ilmaista ehkäisyä jo vuodesta 2007. Kuitenkin vain kourallinen kuntia on THL:n tietojen mukaan tarttunut tähän keinoon vähentää raskaudenkeskeytysten määrää.
Norjassa ehkäisyä tuetaan Suomea paremmin: kuka tahansa voi Norjassa tilata verkosta ilmaisia kondomeita. Ilmaista ehkäisyä tarjotaan nuorten lisäksi opiskelijoille, sotilaille sekä seksityötekijöille ja heidän asiakkailleen. Tämän lisäksi 16–20-vuotiaat saavat ehkäisyn – e-pillerit, kierukan tai hormonikierukan – kokonaan ilmaiseksi tai maksavat vain pienen omavastuun.
Entä tulokset? Vuoden 2013 teinien synnytykset ja keskeytykset sisältävät raskausluvut olivat Norjassa 29 prosenttia pienemmät kuin kolmea vuotta aikaisemmin. Samalla Norjan luvut alittivat Suomen luvut, jotka ovat olleet pitkään Pohjoismaiden matalimmat.
Ilmainen ehkäisy ei korvaa neuvontaa
Miksi sitten ilmaista ehkäisyä pitäisi tarjota nuorille Norjan mallin mukaan? Ilmainen ehkäisy kertoisi, että asiaa pidetään tärkeänä: päättäjillä on todellinen halu vähentää raskaudenkeskeytysten määrää. Samalla osoitettaisiin, että seksuaalisuus on normaaliin elämään kuuluva asia, josta voidaan puhua avoimesti ja ilman häpeää. Ja että lisääntymisterveydestä tulee huolehtia kuten muustakin terveydestä.
Ilmainen ehkäisy teini-ikäisille ei tietenkään yksin takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä. Ehkäisyn tarjoaminen ei yksin riitä: ehkäisyä ei aina käytetä ja vaikka käytetäänkin, niin ei aina ohjeiden mukaisesti tai oikealla tavalla.
Ilmaisen ehkäisyn lisäksi tarvitaankin seksuaalikasvatusta ja ehkäisyneuvontaa. Oikopolkuja keskeytysten vähentämiseen ei ole: aina kasvaa uusi teinien sukupolvi, joka kaipaa opastusta, keskustelua ja tietoa. Teini-ikäisen on voitava huolehtia ehkäisyn hankinnasta silloinkin kun seksistä puhuminen tutun aikuisen kanssa nolottaa.
Eikä ilmainen ehkäisy ei ratkaise kaikkea
THL:n kouluterveyskyselyn tulosten mukaan erityisesti peruskoululaisilta ehkäisy unohtuu liian usein. Noin 15 prosenttia seksiä harrastaneista peruskoululaisista kertoi, ettei ollut edellisessä yhdynnässä käyttänyt ehkäisyä lainkaan. Emme siis voi luottaa yksin siihen, että ehkäisyä on saatavilla tarpeeksi helposti ja valistus toimii.
Hintakin voi olla kynnyskysymys: Aikuiset voivat arvioida teini-ikäisten käytettävissä olevan rahamäärän aivan väärin. Ehkäisyn oletetaan usein olevan jo niin halpaa, että nuorilla on siihen rahaa. Kuitenkin useimmat teini-ikäiset saavat rahansa kokonaan vanhemmiltaan. Lisärahaa ehkäisyyn voi usein olla vaikea pyytää. Kondomit maksavat noin 50 senttiä kappale, ja ehkäisypillerit merkistä riippuen noin 5–15 euroa kuussa.
Ehkäisyn lisäksi seksuaalisuuteen liittyy monia muitakin – usein ehkäisyä paljon hankalampia asioita: tunteet, itsekunnioitus, suhde omaan itseen ja toisiin. Näiden tunteiden käsittelyä ei ilmainen ehkäisy tietenkään voi ratkaista. Mutta ehkäpä tunteiden käsittely olisi helpompaa ilman raskauden tai sukupuolitautien pelkoa.
Ehkäisy on miesten ja naisten asia
Ehkäisystä huolehtiminen on ollut Suomessa perinteisesti naisten ja tyttöjen asia. Yhteiskunnallinen kannanotto parantaisi ajan kanssa myös sukupuolten välistä tasa-arvoa: ehkäisystä tulisi huolehtia kummankin sukupuolen.
Seksuaali- ja lisääntymisterveys ei parane, ellei siihen olla valmiita käyttämään resursseja. On turha valitella raskaudenkeskeytysten suurta määrää niin kauan kun emme ole käyttäneet kaikkia keinoja vähentää niitä.
Tulevaisuudessa voimme toivottavasti keskustella ehkäisyn tarjonnasta kaikille suomalaisille – nythän Kela ei korvaa suurinta osaa lääkkeellisestä ehkäisystä.
Lue lisää:
Seksuaali- ja lisääntymisterveys thl.fi’ssä