Suomessa Itsemurhakuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 jälkeen. Tämän myönteisen kehityksen ei voida edellyttää jatkuvan Suomessa ilman toimenpiteitä itsemurhien ehkäisemiseksi. Vuonna 2019 Suomessa itsemurhakuolemia oli 746.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi laatimansa mielenterveysstrategian helmikuussa 2020. Se ulottuu vuoteen 2030 saakka ja sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman. Osa mielenterveysstrategian rahoituksesta kohdennetaan itsemurhien ehkäisyä kehittäviin toimenpiteisiin. Itsemurhien ehkäisyohjelmassa on 36 toimenpide-ehdotusta itsemurhakuolemien estämiseksi.

Koronavirusepidemia ei ole lisännyt itsemurhakuolemia

Monessa maassa koronaviruspandemialla tai sen takia tehdyillä yhteiskunnallisilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Mielenterveyshäiriöiden tiedetään olevan keskeinen taustatekijä itsemurhakuolemissa. Koronaviruspandemian vaikutusta itsemurhiin on maailmalla kuitenkin tutkittu vielä varsin vähän.

Tähän asti kertyneen tiedon perusteella itsemurhakuolemissa ei ole koronaviruspandemian ensimmäisten kuukausien kuluessa tapahtunut huomattavia muutoksia korkean tulotason tai ylemmän keskitulotason maissa. Koronaviruspandemian jälkiseuraukset saattavat kuitenkin näkyä kielteisinä pitkään, mikä vaatii aktiivisia ehkäiseviä toimenpiteitä.

THL:n oikeuslääkintäyksikkö ja mielenterveystiimi ovat tutkineet itsemurhakuolemia Suomessa vuosilta 2016–2020, minkä takia itsemurhia on voitu tutkia myös koronavirusepidemian alkamisesta lähtien. Vuoden 2021 tietoja ei ole vielä analysoitu.

Itsemurhien määrä Suomessa on pysynyt ennallaan tai vähentynyt verrattuna epidemiaa edeltäneeseen aikaan. Itsemurhakuolemien vuosittainen lukumäärä pieneni Suomessa vuodesta 2018 vuoteen 2020. Itsemurhien lukumäärä väheni Suomessa myös maaliskuusta joulukuuhun vuonna 2020 verrattuna sitä itsemurhien keskimääräiseen kuukausittaiseen lukumäärään vuosien 2016–2019 vastaavana ajankohtana.

Koronavirusepidemialla on ollut kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen, mutta koronavirusepidemia tai sen takia tehdyt yhteiskunnalliset rajoitustoimet eivät Suomessa ole lisänneet itsemurhakuolemia vuoden 2020 aikana.

Itsemurha-ajatukset eivät aikuisilla yleistyneet Suomessa syksyn 2020 ja alkutalven 2021 aikana, paitsi korkeasti koulutetuilla naisilla. Koronavirusepidemian toisen aallon aikana kerätyn tutkimusaineiston perusteella heillä sekä psyykkinen kuormittuneisuus että itsemurha-ajatukset lisääntyivät, kun niitä verrattiin vuoden 2018 vastaavan tutkimuksen tuloksiin.

Median rooli itsemurhien ehkäisyssä on merkittävä

Yksittäisen itsemurhan tai yleisesti itsemurhista uutisoiminen sisältää huomattavan vaaran, sillä median toiminta voi lisätä itsemurhakuolemia. Useat tutkimukset maailmalta ovat osoittaneet, että itsemurhan julkisuus antaa esimerkin, jonka vaikutukselle etenkin nuoret ja masentuneet ovat alttiita. Vastuullinen uutisointitapa voi kuitenkin myös toisaalta auttaa itsemurhavaarassa olevia hakemaan apua.

Media-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta he tietävät, miten tätä aihetta käsitellään vastuullisesti. Syyskuussa 2020 suomalaiset media-alan ammattilaiset laativat muistilistan itsemurhista uutisointiin. Se on vapaasti kaikkien luettavissa.

Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta

Kansainvälisenä itsemurhien ehkäisypäivänä pidämme webinaarin, jota ovat olleet yhdessä THL:n kanssa järjestämässä Surunauha ry, Nyyti ry, Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry ja Mielenterveyden keskusliitto ry. Webinaarin paneelikeskustelussa myös Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry ja Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry saavat äänensä kuuluville. Webinaarissa kuulemme tämän lisäksi, miten työtä itsemurhien estämiseksi tehdään juuri nyt Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa sekä Kymenlaaksossa.

Puheenvuorot ovat järjestöillä ja käytännön tasolla: mitä olemme oppineet 1990-luvulta lähtien, millainen nuorten mielenterveys on tällä hetkellä ja mitä tästä eteenpäin on odotettavissa.

Lue lisää

Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin: FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021.

Itsemurhakuolemat Suomessa 2016–2018. Oikeuslääketieteellinen tutkimus. Raportti 3/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020.

Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 30.8.2021).

Itsemurhien ehkäisy vaatii jatkuvaa työtä. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2019.

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020.

Mediaosaamisen lisääminen. 2021. [viitattu: 30.8.2021].

Muistilista itsemurhista uutisointiin. 2020. [viitattu: 30.8.2021].

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.8.2021].

Toiminta kouluissa ja oppilaitoksissa itsemurhayrityksen tai itsemurhan jälkeen. Tiedä ja Toimi -kortti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.