Vuonna 2020 Suomessa itsemurhakuolemia oli 717, mikä oli 29 kuolemaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt 58 prosenttia vuodesta 1990. Tästä myönteisestä muutoksesta huolimatta itsemurhakuolemien ehkäisy ja mielenterveyden voimavarojen vahvistaminen vaativat jatkuvaa aktiivisuutta ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.

Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava. Itsemurhavaaran tunnistaminen on tähän avain. Yhdessä ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kanssa voimme tällä avaimella avata oven asianmukaiseen hoitoon.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi kansallisen mielenterveysstrategiansa helmikuussa 2020. Se sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman vuoteen 2030 asti. Osa mielenterveysstrategian rahoituksesta kohdennetaan itsemurhien ehkäisyä kehittäviin toimenpiteisiin. Näitä toimenpiteitä ovat tänä vuonna käytännön tasolla toteuttamassa viisi hanketta eri puolilla maatamme.

Koronavirusepidemia ei ole lisännyt itsemurhakuolemia

Monessa maassa koronaviruspandemialla tai sen takia tehdyillä yhteiskunnallisilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Mielenterveyshäiriöiden tiedetään olevan itsemurhakuolemien keskeinen taustatekijä. Koronaviruspandemian vaikutusta itsemurhakuolemiin on maailmalla tutkittu kuitenkin vielä varsin vähän.

Joulukuuhun 2020 mennessä ei itsemurhakuolemissa tapahtunut muutosta kielteiseen suuntaan 25 korkean tulotason tai ylemmän keskitulotason maassa kolmea poikkeusta lukuun ottamatta. Lisäksi kesäkuuhun 2021 asti tarkasteltuna 11 maan tilastoissa itsemurhakuolemat vähenivät viidessä maassa, yleistyivät Japanissa ja viidessä maassa ei tapahtunut muutosta.

Itsemurhakuolemien lukumäärä Suomessa pieneni vuosittain vuodesta 2018 vuoteen 2020, myös vuonna 2020 maaliskuusta joulukuuhun verrattuna vuosien 2016–2019 itsemurhien keskimääräiseen kuukausittaiseen lukumäärään vastaavana ajankohtana. Koronavirusepidemian jälkiseuraukset saattavat kuitenkin näkyä kielteisinä pitkään, minkä takia itsemurhien ehkäisyä on pitkäjänteisesti jatkettava.

Median vastuullinen uutisointitapa voi auttaa ihmisiä

Itsemurhasta uutisoiminen sisältää huomattavan vaaran, koska uutisointitapa voi lisätä itsemurhakuolemia. Monet tutkimukset maailmalta ovat osoittaneet, että itsemurhan julkisuus ja uutisoinnin yksityiskohtaisuus antavat mallin, joka herkästi kopioidaan. Esimerkin vaikutukselle ovat etenkin nuoret ja masentuneet alttiita. Sitä vastoin vastuullinen uutisointitapa voi auttaa itsemurhavaarassa olevia hakemaan apua.

Media-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta he tietävät, miten uutisoida itsemurhakuolemista vastuullisesti. Tätä tarkoitusta varten suomalaiset media-alan ammattilaiset laativat syyskuussa 2020 muistilistansa uutisoinnille, kun uutisaiheena on itsemurha. Muistilista on vapaasti kaikkien luettavissa.

Lue lisää:

Itsemurhien ehkäisy -hankkeet (thl.fi)

Muistilista itsemurhista uutisointiin (thl.fi / pdf)

Partonen T, Kiviruusu O, Grainger M, Suvisaari J, Eklin A, Virtanen A, Kauppila R. Suicides from 2016 to 2020 in Finland and the effect of the COVID-19 pandemic. British Journal of Psychiatry 2022; 220: 38–40.

Kuolemansyyt 2020, Suomen virallinen tilasto (SVT)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.