Big datan, ”suuraineistojen” mahdollisuuksia miettiessä jalkapallo ei tule ensimmäisenä mieleen. Kuitenkin jalkapallon ja pörssikurssien analytiikka ovat elämänalueita, joilla suuria aineistomassoja hyödynnetään nykyisin määrätietoisimmin ja kattavimmin ja joissa analytiikka ja aineistot kehittyvät nopeimmin.
Unohtakaa kauppaketjujen keräämät ostostiedot, futisanalyytikot vasta osaavat big datan!
Kun yksittäinen sarjapaikka voi olla 70 miljoonan arvoinen, kuten joukkueen nousu ykkösdivisioonasta Valioliigaan, tai kun yhden pelaajasiirron hintaluokka pyörii sadan miljoonan tienoilla, on selvää, että kaikki käytettävissä oleva data analysoidaan tarkkaan.
Suuraineistojen mahdollisuuksista keskusteltaessa usein kiinnitetään huomiota ”datan louhintaan”, jossa eristetään suuresta aineistomassasta kiinnostavia, yllättäviä tai uudella tavalla esiin nousevia havaintoja tai yhteyksiä.
Perinteisessä määrällisessä tutkimuksessa menettelyä kutsutaan ”kalasteluksi”. Kalasteluun turvautuva tutkija toimii yleisen käsityksen mukaan, jollei epäeettisesti niin ainakin moitittavasti.
Suuraineistojen louhintaa perustellaan sillä, että valtavien aineistomassojen analyysi on työlästä ja aikaa vievää.
Hyökätäkö vai puolustaa?
Nykypäivänä yksittäinen huipputason jalkapallo-ottelu tuottaa huomattavan määrän tietoa esimerkiksi pelaajien ja pallon liikkeistä, kentän tilan hallinnasta, pelitapahtumista ja taukojen kestoista sekä joukkueiden tai joukkueen osatekijöiden (vaikkapa puolustuspelaajien) toiminnasta.
Syntyy tietoa on rajaheittojen suunnasta, pallonhallinnan kestosta, syöttöketjuista ja syöttöjen tarkkuudesta.
Datan louhintaan olisi siis runsaasti mahdollisuuksia, mutta jalkapalloanalyytikot lähestyvät aineistojaan perinteisemmin. Lähtökohtana on poikkeuksetta jokin pelitapaa tai pelitulosta koskeva hypoteesi eli olettamus, joka asetetaan tosimaailman eli empirian testiin.
”Mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria”, opetti akateemikko Erik Allardt aikoinaan sosiologian peruskurssilla.
Samaa ajattelua seuraten analyytikot testaavat, onko puolustusvoittoinen peli tuloksellisempaa kuin hyökkäyspainotteinen pelitapa, jossa pyritään tekemään mahdollisimman paljon maaleja? Kannattaako kulmapotku antaa pitkänä vai lyhyenä? Onko tärkeämpää pitää palloa hallussa vai hyökätä mahdollisimman nopeasti heti, kun oma joukkue saa pallon?
Juomalla lisää hyviä elinvuosia?
”Kaikki pelaa – omalla tasollaan” on helsinkiläisen Käpylän pallon juniorivalmennuksen motto. Se soveltuu myös hyvinvointierojen tutkimukseen nyt, kun suuraineistot alkavat kattaa myös hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä. Esimerkiksi THL:n ATH-tutkimuksen aineistot pelaavat kyllä louhinnan kohteinakin, mutta korkeammalle sarjatasolle tähtäävä tutkija kysyy aineistolta yhteiskunnalle relevantteja, hyvin muotoiltuja ja tieteellisesti kiinnostavia kysymyksiä.
Kansanviisaus sanoo, että raittiin elämä voi olla pidempi, mutta juomari viettää vuotensa iloisemmin. Mahtaako väitteellä olla perää? Tämänkin myytin murskajaisiin suuraineistot antavat eväitä.
Suuraineistojen lupaus on siinä, että niiden avulla voidaan etsiä vastauksia entistä hienosyisempiin, täsmällisempiin ja ehkä jopa ilkeämpiin ongelmiin.
P.S. Puolustajat ovat joukkueelleen vähintään yhtä tärkeitä kuin maaleja sylkevät tähdet. Lyhyen kulmapotkun strategia on tuloksekkaampi, sillä se turvaa pallon- ja peliaseman hallinnan. Hallussapitostrategian tehokkuus riippuu vastustajasta. Halpa viina vei vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen juomareilta reippaasti lisää niin hyviä kuin huonoja elinvuosia.
Lue lisää:
Anderson, Chris ja Sally, David. Numeropeli. HS Kirjat. Helsinki 2013
Hughes, Mike ja Franks, Ian. Analyss of passing sequences, shots and goals in soccer. Journal of Sports Sciences 23 (5): 509-14, 2005
Lago-Peñas, Carlos, et al. Game-related statistics that discriminated winning, drawing and losing teams from the Spanish soccer league. Journal of Sports Science and Medicine 9, 288-293, 2005