Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyö tuo tärkeää tukea monelle – tiedämmekö palveluista riittävästi niiden turvaamiseksi?

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjen tuen palveluiden jatko huolestuttaa

Hyvinvointialueille siirtyminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien eriytyminen vaikuttavat järjestöjen toimintaan. Hyvinvointialueet ovat valmistelleet järjestöavustusten rahoitusmalleja yhdessä järjestöjen kanssa, mutta uuden edessä järjestöt ovat silti perustellusti huolissaan siitä, missä määrin kunnat ja hyvinvointialueen ostavat ja hyödyntävät niiden palveluita tulevaisuudessa. Myös valtionavustustoiminnan kehittyminen pohdituttaa.

Huolta on herättänyt esimerkiksi se, miten kunnat tai hyvinvointialueet pystyvät huolehtimaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnatuista arjen tuen palveluista. Ihmiset, joilla on päihde- tai mielenterveysongelmia, etsivät järjestöistä usein erityisesti vertaistukea ja arjen apua. Vertaistuki eri muodoissaan on myös järjestöjen itsensä mukaan niiden keskeisin hyvinvointia ja terveyttä edistävä toimintamuoto. Kohtaamispaikkojen toiminnalla, ryhmätoiminnalla ja yksilöllisen tuen toiminnoilla on myös aikaansaatu todennettuja muutoksia asiakkaiden hyvinvoinnissa.

Jos järjestöjen toiminnan jatkuvuus jostain syystä vaarantuu, saavatko esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia kokevat ihmiset kaipaamiaan palveluita? Mitä ovat nyt ne konkreettiset ja vertailukelpoiset tiedot, joilla osoitamme järjestöjen palveluiden merkityksen ja roolin esimerkiksi suhteessa julkisiin palveluihin?

Järjestöjen roolista ja merkityksestä hyvinvointialueilla kaivataan lisää tietoa

Tiedämme, kuinka paljon meillä on järjestömuotoisia palveluntuottajia. Tuottajien lukumäärä ei kuitenkaan kerro järjestöjen eri palvelumuotojen todellista volyymia ja merkitystä suhteessa julkisiin palveluihin. Tähän tarvittavia tietoja palvelujen asiakas- tai suoritemääristä ei ole saatavilla. Tiedämme, mitä järjestöt raportoivat toiminnastaan rahoittajalle, mutta emme kuitenkaan tarpeeksi toiminnan vaikuttavuudesta. Nämä tiedot tarvitaan, jotta voisimme osoittaa järjestöjen palveluiden merkityksen asukkaiden palvelukokonaisuudessa.

THL:n toteuttamasta päihde- ja riippuvuuspalveluiden kuntakyselystä selviää, että julkisten palveluiden ja järjestöjen yhteistyö on monilla alueilla tiivistä ja monipuolista. Toisaalta on alueita, joilla yhteistyötä järjestöjen kanssa ei ole. Tämänkin aineiston tarkastelu kuitenkin osoittaa, että valtakunnallisella tasolla järjestöjen erilaisista rooleista sekä suhteesta julkisiin palveluihin on vaikea päästä kiinni.

Järjestötietoa on siis saatavilla, mutta se on mosaiikkimaista eikä aina palvele parhaalla tavalla tietotarpeita.

Paljon isoja linjoja, mutta vasta vähän konkreettisia ratkaisuja

Valtionavustustoiminnassa esimerkiksi STEA aikoo jatkossa kiinnittää järjestöjen työn arvioinnissa huomiota siihen, miten järjestöjen ja julkisen sektorin välisten yhteistyökumppanuuksien määrä ja yhteistyömuodot kehittyvät, miten asiakkaita ohjataan, ja miten asiakkaat pääsevät julkiselta sektorilta järjestöjen toimintaan ja järjestöjen toiminnasta julkiselle sektorille. Tämä tieto on arvokasta.

Teknologia-avusteisista palveluista saatava tieto tulee kasvamaan ja avoimet rajapinnat mahdollistavat jatkossa yhä enemmän. Järjestöt kehittävät omia asiakastietojärjestelmiään ja tiedonhallintaansa. Tulevaisuudessa on tärkeää, että järjestöt tuottavat – ja voivat tuottaa – myös kansallisiin rekistereihin kertyvää asiakastietoa. Tietoa palvelujen asiakas- ja suoritemääristä ja palveluiden laadusta tarvitaan palvelujärjestelmän arvioinnin, palveluiden kehittämisen ja palveluntarpeen arvioinnin tarpeisiin.

Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että meillä on kattavaa tietoa järjestöjen tarjoamien palveluiden roolista asukkaiden ja asiakkaiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuudessa.

Lue lisää

Mielenterveysstrategia 2020-2030 – toimeenpanon ensimmäiset vuodet ja yhteisen tekemisen tahto. Julkaisu- ja keskustelutilaisuus 18.1.2023

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustetun toiminnan tuloksellisuuskatsaukset

Järjestöjen sosiaalibarometri 2022

Tulossa 2023: Päihde- ja riippuvuuspalvelut manner-Suomen kunnissa 2022. Tuloksia kuntakyselystä. Työpaperi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.