Tarttuvat taudit ja niiden aiheuttamat epidemiat ovat aina olleet osa ihmiskunnan historiaa. Ihmisten ja eläinten yhä suurempi liikkuvuus yli maiden rajojen mahdollistaa nykyään tautien erittäin nopean kansainvälisen leviämisen.

Joka päivä yli 100 000 lentoa ja yli kymmenen miljoonaa lentomatkustajaa

Vuosittainen lentomatkustajien määrä on jo yli neljä miljardia. Tämä tarkoittaa joka päivä yli kymmentä miljoonaa ihmistä yli 100 000 lennolla. Ilmailualan toimija IATA (International Air Transport Association) on lisäksi arvioinut, että lentomatkustajien määrää tulee kaksinkertaistumaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Yksinomaan Kiinassa tämä tarkoittaa jatkossa miljardia uutta lentomatkustajaa vuodessa.

Ennen laiva määrättiin sataman edustalle karanteeniin odottamaan varmuutta siitä, että matkustajat eivät maihin noustessaan tuo mukanaan tarttuvaa tautia. Nyt tuo sama määrä matkustajia, yhden lentokoneen verran, kiertää vuorokaudessa maailman toiselle laidalle tai hajaantuu kymmenille jatkolennoille yhtä moneen kaupunkiin tai maahan.

Kun huomioi, kuinka monta meitä on ja kuinka moni matkustaa, on suorastaan hämmästyttävää, kuinka vähän uuden epidemian aiheuttamia maailmanlaajuisia terveysuhkatilanteita on ollut.

Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia on kuudes WHO:n julistama terveysuhka

Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia on järjestyksessä kuudes Maailman terveysjärjestön WHO:n julistama terveysuhka sitten vuoden 2005, jolloin nykyinen Kansainvälinen terveyssäännöstö (International Health Regulations, IHR) luotiin.

Näistä vain vuonna 2009 alkanut sikainfluenssaepidemia on levinnyt maailmanlaajuisesti. Polio, zikaviruksen aiheuttama epidemia ja kaksi ebola-epidemiaa ovat rajautuneet joko maantieteellisesti tai tapausmäärältään pienemmiksi, vaikkakin tautitaakka ja seurannaisvaikutukset ovat olleet huomattavia.

Miten laajalle koronavirus leviää, selviää lähikuukausien aikana

Tällä hetkellä uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia on rajautunut Kiinaan. Epidemia levisi vuoden vaiheessa nopeasti Wuhein kaupungissa, jossa edelleen todetaan noin 70 prosenttia kaikista tautitapauksista. Torjuntatoimet eivät kuitenkaan pysäyttäneet viruksen leviämistä Hubein maakuntaan ja muihin kiinalaisiin kaupunkeihin. Kuitenkin osa Kiinan maakunnista on vielä samassa tilanteessa kuin moni maa – tautitapaukset ovat yksittäisiä matkailijatapauksia, joihin voi liittyä lähipiirin tartuntaketjuja.

Se miten laajalle koronavirus leviää, selviää lähikuukausien aikana. Kiinassa torjuntatoimet ovat olleet ennennäkemättömiä. Voi kuitenkin olla, että tämän taudin maailmanlaajuinen leviäminen ei ratkea Kiinassa, vaan monissa resursseiltaan paljon heikommin varustetuissa maissa.

Mikäli terveydenhuoltojärjestelmä on heikko tai osa väestöstä ei sitä saavuta esimerkiksi köyhyydestä, konflikteista tai kulkuyhteyksien puuttuessa, tartuntatauti voi levitä pitkäänkin ennen kuin se havaitaan.

Myös torjuntatoimet rakentuvat yleensä sille, että on olemassa toimivia sairaaloita, laboratorioita ja osaavaa henkilöstöä. Tautitapaukset täytyy tunnistaa, hoitaa ja jatkotartunnat estää. Kaikki nämä ovat terveysturvallisuuden kyvykkyyksiä, jotka valitettavasti ovat edelleen kovin puutteellisia monissa maissa.

Lähikuukaudet ovat testi kansainväliselle yhteistyölle

Kansainvälinen yhteisö heräsi toden teolla parantamaan globaalia terveysturvallisuutta vasta vuoden 2014 ebola -epidemian jälkeen.

Suomi on viime vuosina toiminut maailmanlaajuisesti edelläkävijänä eri maiden terveysturvallisuuden kehittämisessä. Suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet kymmeniin Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tautiviraston ECDC:n maa-arvioihin.

Suomen kykyä havaita, ehkäistä ja torjua terveysuhkia arvioitiin kansainvälisesti vuonna 2017.  Arvioinnin lopputulos oli se, että olemme erittäin hyvin valmistuneita torjumaan uusia terveysuhkia. Suomi pärjäsi hyvin arvioinnin kaikilla 19 eri osa-alueella. Silti parannettavaakin jäi, sen eteen eri asiantuntijat ja viranomaiset ovat viimeiset pari vuotta tehneet työtä.

Lähikuukaudet ovat testi Kansainväliselle terveyssäännöstölle ja kansainväliselle yhteistyölle.

  1. Yksikään maa ei onnistu torjumaan uuden koronaviruksen aiheuttamaa terveysuhkaa yksin.
  2. Tietoja ja tarpeen tullen resursseja täytyy jakaa.
  3. Torjuntatoimien tulee olla yhdessä sovittuja ja oikeassa suhteessa uhkaan.
  4. Sekä ali- että ylireagointia tulee välttää, jotta ei vakavasti vahingoiteta ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Lisätietoja

Ajankohtaista uudesta koronaviruksesta

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *