Jokainen hyötyy päihde- ja mielenterveysosaamisesta – tärkeintä on kyky asettua toisen asemaan

Millaisia odotuksia päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistuu?

Mielenterveys- ja päihdeasiat saavat tällä hetkellä hyvin huomiota mediassa ja palveluiden kehittämiseen on suunnattu julkisia resursseja. Myös edistävän ja ehkäisevän työn kehittämisen mahdollisuudet ovat tässä ajassa erityisen hyvät.

Mielenterveysosaaminen on yksi mielenterveysstrategian keskeisistä käsitteistä. Päihdeosaaminen puolestaan on keskeinen osa mielenterveysosaamista. Jotta voimme ammattilaisina ja yhteiskuntana vastata päihde- ja mielenterveysongelmien synnyttämiin haasteisiin, tarvitsemme tiedon lisäksi myös kykyä nähdä yhteistyön paikkoja eri organisaatioiden kesken.

Tiivistetysti päihde- ja mielenterveysosaaminen tarkoittaa mielenterveys- ja päihdeasioihin liittyvien asenteiden ja käsitysten tunnistamista ja ymmärtämistä, tietoa suoja-, riski- ja edistävistä tekijöistä sekä tietoa olemassa olevista palveluista. Keskeistä on ymmärrys siitä, että ilmiöissä on kyse yksilön elämään vaikuttavien tekijöiden lisäksi hänen läheistensä ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Uusimmassa mielenterveysbarometrissa 60 % suomalaisista arvioi, että asenteet mielenterveysongelmia itse kokeneita ihmisiä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi viime vuosina

Päihteiden käyttöön, päihteitä käyttäviin ihmisiin sekä mielenterveysongelmiin liittyy kuitenkin yhä paljon tabuja, odotuksia ja tunteita. Millainen päihteiden käyttö on hyväksyttävää, entä millainen on sopivaa käytöstä masentuneelle? Mitä palveluja tulee olla saatavilla ja millä ehdoin, entä mitä tuloksia edistäviltä tai ehkäiseviltä toimilta odotetaan?

Kohtaaminen vaatii aikaa ja osaamista

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeissa tehdään vaativaa päihde- ja mielenterveystyön ja palveluiden kehittämistä. Ehkäisevistä ja edistävistä palveluista kehitetään muun muassa päihteiden käytön varhaisen tunnistamisen ja puheeksioton toimintakäytäntöjä, yhteistyötä kuntien kanssa (yhdyspintatyö) sekä päihdehaittojen ehkäisyn ja mielenterveyden edistämisen digitaalisia palveluita. Työ edellyttää vahvaa mielenterveys- ja päihdeosaamista.

Esimerkiksi puheeksioton kehittämisen toimet eroavat tällä hetkellä alueittain paljonkin. Osa keskittyy tiettyyn kohderyhmään, toisaalla tehdään geneerisempää mallinnusta. Kaikkialla kehittämistyö ei ole edennyt pitkälle viedyistä suunnitelmista huolimatta. Tällöin käyttöönottoon vaadittavaa pilotointia ei saada käyntiin, vaikka yhteistyötahot on rekrytoitu. Syynä voivat olla tarvittavien avainhenkilöiden sitoutumattomuus tai menetelmäskeptisyys, mutta myös ajankäytölliset haasteet.

Yhtäaikaisesti esiintyessään päihde- ja mielenterveysongelmat haastavat palvelujärjestelmän ja työntekijöiden osaamisen. Puheeksioton prosessien laadukas käyttöönotto vaatii aikaa, ja lisäksi se vaatii satsausta työntekijöiden osaamisen varmistamiseen ja ylläpitämiseen. Kohtaaminen on ajan ottamista asiakkaalle ja tämän asioille.

Häpeä väistyy tabu kerrallaan

Päihteiden käyttöön liittyviin haasteisiin tai mielenterveyskysymyksiin tukea tarvitsevia kohtaa erilaisten sote-palveluiden ohella myös etsivän ja jalkautuvan työn parissa, kynnyksettömissä kohtaamispaikoissa ja muissa paikallisissa yhteisöissä, kuten harrastuksissa. Näissä kaikissa toimintaympäristöissä tarvitaan päihde- ja mielenterveysosaamista, jotta voimme keskustella häpeäleimaa kantavista tai yhä edelleen tabuina pidetyistä asioista avoimesti.

Mielenterveysstrategiassa puhutaan mielenterveysoikeuksista, joihin kuuluvat muun muassa hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys. Ihmisellä tulee olla oikeus määritellä itse ne asiat, jotka auttavat selviytymään arjessa ja saada siihen tarvittava tuki. Jotta voimme keskustella siitä, mitä tuloksia päihde- ja mielenterveystyöltä odotetaan, täytyy hyväksyä, että jokaisen yksilön kokemus omasta elämänlaadustaan on subjektiivinen.

Omista arvoista ja normeista poikkeavien asioiden avoin kohtaaminen vaatii kykyä asettua toisen asemaan. Tässä auttaa hyvä osaaminen sekä päihde- että mielenterveysasioista.

Puheeksioton ydin ja potentiaali on avoimessa ja hyväksyvässä kohtaamisessa, jossa yhdistyvät niin edistävä, ehkäisevä kuin korjaavakin työote. Asiakas ei koe häpeää, vaan tulee nähdyksi ja kuulluksi – sekä ohjatuksi hänelle parhaaseen palveluun.

Tule webinaariimme kuulemaan lisää mm. päihdeosaamisen sisällöistä ja päihteitä käyttävien ihmisten palveluissa kohtaamista haasteista:

Päihdeosaaminen osana mielenterveysosaamista -webinaari 7.12. klo 13.00–15.30

Lue lisää

Mielenterveyden vahvistaminen on muutakin kuin palvelujen kehittämistä (Mielenterveyspooli.fi)

Mielenterveysbarometri 2021 (Mtkl.fi)

Ei tuomita, se voisit olla sinä. Päihdeongelma ja stigma (Ept-verkosto.fi, pdf)

Mielenterveysstrategia

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.