Joukkoistamisella tarkoitetaan eri toimijoiden ja kansalaisten osallistamista entistä vahvemmin erilaisiin hankkeisiin, esimerkiksi jakamalla videoita, sähköisiä kirjoja ja aineistoja. Joukkoja voidaan käyttää myös tilastointissa. Yleisön arviot esimerkiksi maatalousnäyttelyn sonnin painosta tai purkissa olevien herneiden määrästä vaihtelevat suurestikin, mutta kaikkien vastaajien keskiarvo on varsin lähellä oikeaa, mitattavissa olevaa tulosta, etenkin jos vastaajia on paljon.
Serbialainen tutkimusyhtiö Numbeon kerää joukkoistamalla mielipiteitä terveydenhuollon toimivuudesta. Kerättyyn dataan perustuen raportoitiin, että Ranskan terveydenhuoltojärjestelmä on paras. Suomi sijoittui sijalle 16 Liettuan ja Albanian välille. Kun Ranska sai 82,58 pistettä, niin Suomen saldo oli 69,37 pistettä. Varsin tarkkoja lukuja, joiden perusteella saa käsityksen, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on 16 prosenttia heikompi kuin Ranskan.
Tutustumalla tiedonkeruuseen havaitaan, että tiedot on kerätty satunnaisilta ja vapaaehtoisilta yrityksen sivuille tarkoituksella tai vahingossa päätyneiltä. Periaatteessa siis kuka tahansa voi siis vastata kyselyyn, jossa arvioidaan mm. terveydenhuollon henkilökunnan osaamista, testien nopeutta, laitteiston nykyaikaisuutta, henkilökunnan ystävällisyyttä, laitoksen sijainnin sopivuutta ja kustannuksia. Vastausvaihtoehtoja on viisi tyytyväisestä tyytymättömään. Lisäksi voi valita vaihtoehdon ”en osaa sanoa”.
Tällaisen tiedonkeruun ei perustu satunnaisotokseen tai muuten tieteellisesti ja tilastollisesti perusteltuun periaatteeseen. Vastaajien määräkään ei päätä huimaa: Suomesta arvosanan terveydenhuollolle oli antanut 49 henkilöä, joista 19 on Helsingistä (tilanne 13.2.2015). Suomen saama maa-arvio perustuu siis ainoastaan näiden vastaajien mielipiteeseen ja kokemukseen.
Mitä viralliset tilastot kertovat?
Suurin osa virallisista terveystilastoista perustuu saatuun julkiseen palveluun tai etuuteen taikka diagnostisoituun tautiin. Sen takia tarvitaan kysely- ja haastattelututkimuksia kartoittamaan esimerkiksi terveyskäyttäytymistä tai kansalaisten mielipiteitä terveydenhuoltojärjestelmästä.
Euroopan tulonjako- ja elinolotilastoissa kysytään mm., onko vastaajalla ollut hankaluuksia päästä terveydenhuollon palveluihin esimerkiksi pitkän matkan tai korkeiden kustannusten takia. OECD:n raportin mukaan Suomessa on lääkärille ja hammaslääkärille pääsyssä (5,7 % ja 6,3 %) vähemmän ongelmia kuin EU:ssa keskimäärin (6,4 % ja 7,3 %).
THL:n Hyvinvointi ja palvelut -kyselyssä on arvioitu terveyspalveluiden toimivuutta ja laatua. Julkisten terveyspalvelujen laatuun ollaan melko tyytyväisiä. Esimerkiksi vuonna 2010 erittäin hyvänä tai hyvänä julkisten palveluiden laatua piti noin 54 prosenttia väestöstä. Yksityispalveluiden osalta osuus oli 61 prosenttia. Harvempi kuin joka kymmenes piti julkisten terveyspalveluiden laatua huonona ja yksityisten terveyspalveluiden laatu piti tyydyttävänä tai sitä heikompana vain joka 20. vastaaja.
Tällaisissa tutkimuksissa otos tehdään suoraan Väestörekisterikeskuksen tiedoista, joko satunnaistetusti tai painottamalla esimerkiksi erityisiä kohderyhmiä, vaikkapa lapsiperheitä tai ikääntyneitä. Kun tutkimukseen vastanneiden tiedot voidaan suhteuttaa otoksen taustatekijöihin – kuten ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkaan – voidaan tilastollisin menetelmin korjata vastaajakatoa. Se onkin suureneva ongelma: esimerkiksi nuorista miehistä saattaa vain yksi kolmesta osallistua tutkimukseen.
THL:n ylläpitämään, tänä vuonna uudistettavaan Palveluvaaka.fi -palveluun kerätään tietoja joukkoistamalla terveyspalveluiden laadusta ja kokemuksista. Ikääntyneiden hoivapalveluita, sairaalapalveluita ja terveyskeskuksen palveluita voi verrata toimipaikoittain esimerkiksi hoitoonpääsyn osalta. Palvelussa voi myös arvioida terveydenhuollon toimipaikkoja ja antaa palautetta saamastaan palvelusta.
Kun vastauksia saadaan tarpeeksi paljon – satoja ja tuhansia – voidaan joukkoistamalla saada arvokasta tietoa terveyspalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Tämä täydentää terveystietojärjestelmän keräämää tietoa, kunhan tietojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus arvioidaan ennen julkaisemista. Näin ei tapahtunut terveydenhuollon toimivuusvertailussa.
Lue lisää: