Ilman metalleja ja niistä jalostettuja tuotteita nykyaikainen elämäntyylimme olisi mahdoton. Metallimalmikaivosten toimintaan liittyy kuitenkin riskejä sekä ympäristön että terveyden kannalta. Joskus riskit realisoituvat ympäristöä pilaaviksi haittavaikutuksiksi. Näissä tilanteissa ihmisiä koskevat viihtyvyyshaitat ovat usein ilmeisiä, terveyshaittojenkin mahdollisuutta epäillään. Miten eri intressit voidaan sovittaa yhteen mutkattomasti, vai voidaanko ylipäätään?
Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Savon liiton rahoittamassa Kaivosvesiverkosto-hankkeessa kehitimme kokonaisvaltaisen Kaivosvesien riskinarviointimallin (ns. KAVERI-malli), joka on avoimesti käytettävissä. Mallin avulla sekä asiantuntijat että asiasta kiinnostuneet kansalaiset voivat itse arvioida kaivosvesien aiheuttamaa terveysriskiä ja riskin suuruutta.
Otetaan esimerkki: Talvivaaran, nykyisen Terrafame Oy:n, kaivoksen alapuolisen Kivijärven alusveden sulfaattipitoisuus oli maaliskuussa 2017 yhdessä tarkkailupisteessä noin 5 000 mg/l. Vastaavasti pintakerroksen (päällysveden) sulfaattipitoisuus oli noin 150 mg/l. Olisiko tällaisista pitoisuuksista terveysriskiä vaikkapa uimarille?
Jos järven pohjan alusvettä käytettäisiin suoraan talousvetenä, sen sulfaattipitoisuus maistuisi selvästi ja vedessä voisi olla outoa hajua. Lisäksi vedellä olisi juotuna laksatiivinen vaikutus. Sen sijaan järven päällysveden sulfaattipitoisuus mahtuu talousvedeltä edellytettäviin laatutavoitteisiin. Suurta terveysriskiä sulfaatista ei tässä tapauksessa ole, koska järvivettä ei pidä juoda ja uiminen tapahtuu järviveden pintakerroksessa.
Entäpä sitten mangaani, joka on paitsi hivenaine, myös neurotoksinen metalli? Mallilla voi laskea, että Kivijärven päällysvedestä vuonna 2013 mitattu pitoisuus 7 000 µg/l ylittää seitsenkertaisesti löylyvedelle suositellun enimmäispitoisuuden. Korkean mangaanipitoisuuden ja muiden vedenlaatumuutosten vuoksi Kivijärveä koskeekin edelleen voimassa oleva veden käyttöä rajoittava suositus, eikä myöskään siinä uimista suositella.
Muistutettakoon, että THL ei suosittele järviveden käyttöä sellaisenaan juomavetenä. Syynä eivät ole niinkään kemialliset haitta-aineet vaan pintavesissä yleisesti esiintyvät taudinaiheuttajamikrobit, jotka voivat olla peräisin esimerkiksi jätevesistä.
Aiemmin edellä mainittuja päätelmiä ovat esittäneet julkisuudessa asiantuntijat ja viranomaiset. Esimerkin tarkoitus on osoittaa, miten Internet-pohjaisen mallin avulla kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua päätelmien taustatietoihin ja tehdä omia laskelmia kaivosvesiin liittyvistä terveysriskeistä ja niiden suuruudesta. Mallin käyttäminen ja terveysriskin laskenta edellyttää toki intoa perehtyä asioihin.
Malli auttaa arvioimaan terveysriskin suuruuden
Mitä hyötyä Internet-pohjaisesta mallista sitten on? Tavoitteena on tuoda kaivosvesien riskeihin liittyvää tietoa avoimesti ja helposti saataville kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista kiinnostuneille. Turhat pelot voivat näin lieventyä ja todelliset huolenaiheet nousta parempaan tarkasteluun.
Malli auttaa arvioimaan terveysriskin suuruuden, sen sijaan että käytettäisiin yksinkertaistettua ympäristö- ja terveysnormeihin perustuvaa ”kyllä/ei” -luokittelua haittavaikutusten todennäköisyydestä.
Kaivosvesien riskinarviointimalli sisältää myös Itä-Suomen yliopiston tuottaman ekologisten ja ekotoksikologisten riskien arviointiosan. Esimerkiksi Talvivaaran tapauksessa vesiympäristöön kohdistuvat ekotoksikologiset haitat ovat merkittäviä. Tästä on osoituksena mm. Helsingin yliopiston tutkimus (Leppänen ym.), jonka mukaan Kivijärven eliöyhdyskunnat ovat muuttuneet murtovesityyppiseksi. Näin ollen vaikka terveysriski olisikin pieni, ympäristövaikutukset voivat olla vakavampia ja sama haitta-ainepitoisuus aiheuttaa järven ekosysteemin muuttumisen aivan toisentyyppiseksi. Veden talous- ja virkistyskäytön rajoittaminen voi aiheuttaa puolestaan vakavaakin viihtyvyyshaittaa.
Olemassa olevan lainsäädännön ohella on yhteiskunnallinen arvokysymys, miten kaivosvesien ympäristö- ja terveysvaikutuksia punnitaan taloudellista hyötyä ja elinkeinovapautta vastaan. Vankasti tietopohjaisen mallin on tarkoitus auttaa näissä pohdinnoissa ja ohjata julkista keskustelua oikeaan suuntaan.
Lue lisää:
Kaivosvesien riskinarviointimalli (KAVERI-malli)
Terrafamen kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila kesäkuussa 2017. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedote 10.7.2017.
Talvivaaran lähivesistöjen käyttösuosituksia tarkennettu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tiedote 28.11.2012.
Leppänen JJ, Weckström J, Korhola A. 2017. Multiple mining impacts induce widespread changes in ecosystem dynamics in a boreal lake. Sci Rep. 7(1):10581.